Upi-tutkimus: Alueellinen puolustusyhteistyö on eduksi sekä Suomelle että Natolle

Raportin tekemistä johtaneen tutkija Iro Särkän mukaan kahden-, kolmen- tai useamman välinen yhteistyö saattaa tehostaa liittokunnan sisäistä päätöksentekoa ja auttaa rakentamaan luottamusta kumppanien ja liittolaisten välillä.

– Pienemmät muodot voivat lisätä koko liittokunnan valmiutta ja suorituskykyä sen alueellisten suunnitelmien toimeenpanossa, Särkkä sanoo raporttia koskevassa tiedotteessa.

Raportin julkistustilaisuudessa puhuneen kansanedustaja Jarmo Lindbergin (kok.) mukaan puolustusyhteistyön merkitys ei poistu Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

– Jos tulee tilanne, jossa kriisi on (Naton peruskirjan yhteisen puolustusvelvoitteen) artikla viiden kynnyksen alapuolella tai jos artikla viiden aktivointi nopeassa tilanteessa alkaa kestää, niin on erittäin hyvä, että täällä Pohjolassa ollaan yhdessä valmiina, Lindberg sanoi.

– On hyvä että alueellinen yhteistyö jatkuu, enkä näe sitä oikein toteutettuna millään lailla eriseuraisena (Natossa), hän jatkoi.

Yhteistyöverkosto osoitti arvonsa

Upin raportissa tarkastellaan sitä, miten Britannia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Viro suhtautuvat puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa. Lisäksi selvitetään, mitä yhteisiä intressejä Suomella on muiden maiden kanssa, ja yksilöidään osa-alueita, joilla yhteistyötä voitaisiin syventää.

Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan kolmenvälistä yhteistyötä voitaisiinkin tutkimuksen mukaan syventää erityisesti ilmapuolustuksessa ja pohjoisimpien alueiden puolustamisessa. Lisäksi Suomi voisi myös tehostaa Itämeren valtioiden kanssa tehtävää yhteistyötä meriturvallisuuden lisäksi kyber- ja avaruusympäristöissä.

Lindberg muisteli puheenvuorossaan erilaisia ja hieman erinimisiä puolustusyhteistyösopimuksia solmitun aikanaan sellaista vauhtia, ettei se vaikuttanut kovin koordinoidulta ja suunnitellulta prosessilta.

Yksikön johtaja Otto Saxén puolustusministeriöstä totesi, että yhteistyötoiminnassa painotettiin niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen puolustuksen kannalta merkittäviä toimijoita. Yhteistyöverkosto osoittikin arvonsa, kun Suomi jäi odottamaan Naton jäseneksi pääsyä Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan.

– Juuri ne maat, joiden kanssa yhteistyötä oli tiivistetty myös kriisitilanteita silmällä pitäen, osoittivat nopeasti tukeaan Suomelle niin poliittisella kuin sotilaallisella tasolla, Saxén muistutti.

Lue lisää: Naton seuraava pääsihteeri alkaa olla varma