Älypuhelimesta on tullut monelle kaikkialla mukana kulkeva laite. Tilanteiden lisääntyessä samassa suhteessa myös vahinkojen määrä kasvaa. Tutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen hajottaa puhelimensa vuoden aikana.
Mutta ei hätää, siksi meillä on pilvipalvelut ja automaattiset turvakopioinnit, joista puhelin muistuttaa jatkuvasti. Kaikki tieto palaa uuteen puhelimeen kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Kaikki ei kuitenkaan ole niin suoraviivaista kuin ensivilkaisulla näyttää.
Moni sovellus vaatii käyttäjää kirjautumaan tunnuksillaan palveluun uudestaan. Käyttäjä on luonut tileilleen tunnukset ja salasanat, jotka syöttämällä pääsee jatkamaan kesken jäänyttä äänikirjaa ja suosikkisoittolistoja.
Uponneen puhelimen mukana saattaa upota kuitenkin jotain, minkä palauttaminen olisi vaatinut toimia jo ennen kohtalokasta lipeämistä kädestä. Kaikkiin verkkopankkeihin ei ole asiaa, koska digilapsena heti ensimmäisten joukossa käyttöönotettu tunnuslukusovellus pyytää tunnistautumista muilla keinoin. Muilla keinoin, jotka ovat joko paperinen tunnuslukukortti tai taskulaskinta muistuttava erillinen laite, joka soveltuu esimerkiksi vanhuksille, joiden käytössä ei ole älypuhelinta. Yksi mahdollisuus olisi ollut hankkia tablettitietokone ja käyttää sovellusta kahdella laitteella, jolloin toinen toimii tarvittaessa varalla.
Mikäli toista mobiililaitetta ei ole käytössä, tulee käyttöön väistämätön viive, jonka ennaltaehkäisyyn tai varautumiseen pankin tiedotus ei ole pureutunut. Esimerkiksi Nordea ilmoittaa vain, että paperinen kortti on poistumassa ensi vuoden aikana kokonaan valikoimasta, joten siirtyminen tunnuslukusovellukseen on käytännössä pakollista. Uuden paperikortin tai tunnuslukulaitteen saamiseen menee vähintään viisi pankkipäivää.
Kuva: Apple