Useat ministeriöt pimittävät ehdotuksensa hallituksen kehysriiheen – Emeritusprofessori: VNK säilöö aineistoa laittomalla tavalla

Kehysriihi on vuosittain järjestettävä kokous, jossa suunnitellaan valtion taloutta vuosiksi eteenpäin.

STT pyysi julkisen talouden suunnitelmaksi annettuja ehdotuksia useilta valtion talouden kannalta keskeisiltä ministeriöiltä. Ministeriöt ovat toimittaneet ne valtiovarainministeriölle tammikuun puoliväliin mennessä.

Julkisuuslakiin erikoistunut hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää kummastelee STT:lle ministeriöiden päätöksiä.

–  Ministeriön ehdotus tulee julkiseksi silloin, kun se on allekirjoitettu tai vastaavalla tavalla varmennettu. Sitä ehdotuksen julkisuutta ei tarvitse odotella niin kauan, että se varsinainen julkisen talouden suunnitelma päätetään. Se on julkinen heti, kun se on ministeriöstä lähtenyt ulos tai jo ennen sitä silloin, kun se on allekirjoitettu, hän sanoo.

STT pyysi ehdotukset julkisen talouden suunnitelmaksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, puolustusministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kaikki ministeriöt kieltäytyivät antamasta pyydettyjä asiakirjoja.

Ministeriöt: Julkista päätöksen jälkeen

Ministeriöt lähtevät siitä, että asiakirjat olisivat julkisia vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen. Emeritusprofessori Mäenpään mukaan näin ei kuitenkaan pitäisi olla.

–  Se ei ole nyt mikään tulkintakysymys. On nimenomaan tarkoitettu, kun lakia valmisteltiin, että ehdotukset tulevat heti julkiseksi.

Mäenpää itse oli aikoinaan kirjoittamassa nykyistä julkisuuslakia.

Vuosittaiseen valtion talousarvioon liittyvissä ministeriöiden ehdotuksissa julkisuus alkaa niin, että ministeriöiden alkuperäiset ehdotukset tulevat julkisiksi, kun valtiovarainministeriö on allekirjoittanut ensimmäisen kannanottonsa talousarvioehdotukseksi.

Julkisen talouden suunnitelmassa näin ei kuitenkaan Mäenpään mukaan ole.

Mäenpää ei pidä kestävänä ajatusta, että kehysehdotukset eivät olisi julkisia heti valmistumisen jälkeen.

–  Niistä ei voi käydä myöskään julkista keskustelua sitten, hän sanoo.

VNK kompuroinut toistuvasti

Valtioneuvoston kanslia (VNK) on tehnyt toistuvasti kiistanalaisia päätöksiä asiakirjajulkisuudesta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella, ja nyt näin näyttävät toimivan myös ministeriöt.

Valtioneuvoston kanslia muun muassa säilöö hallitustyössä syntyvää kirjallista aineistoa arkistoon, jonka se tulkitsee jäävän julkisuuslain ulkopuolelle. Mäenpää ja julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen ovat pitäneet päätöstä laittomana.

Helsingin hallinto-oikeus antoi helmikuussa ratkaisun, jossa puolestaan käsiteltiin toista valtioneuvoston kanslian kiistanalaista julkisuuspäätöstä. Hallinto-oikeus katsoi, että valtioneuvoston kanslian päätös salata koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020 oli laiton. Valtioneuvoston kanslia salasi myös valmistelemiensa liikkumisrajoitusten valmisteluaineistot.

Niin ikään valtioneuvoston kanslia on kieltäytynyt luovuttamasta viestejä, joita Marin sai niin sanotun Veikkaus-kohun aikaan joulukuussa. Asiassa oli kyse siitä, pyrkivätkö esimerkiksi kulttuurivaikuttajat vaikuttamaan hallituksen perumiin leikkauksiin, jotka olisivat osuneet Veikkauksen rahojen edunsaajiin.

Hallitus perui Marinin aloitteesta suunnitellut noin 77 miljoonan euron leikkaukset.