Ruokaviraston tänä vuonna avaamaan koirarekisteriin on mahdollista ilmoittaa tekaistuja tai paikkansapitämättömiä tietoja. Suomen Kennelliiton tiedossa on selviä väärinkäytöksiä koirarekisteriin liittyen.
– Jotkut ovat esimerkinomaisesti laittaneet sinne ihan mitä sattuu, ja sitten ihmetellään kun järjestelmä ei huomaa virhettä. Joulupukki voi rekisteröidä Petteri Punakuonon, ja kaikki menee läpi, Kennelliiton puheenjohtaja Esa Kukkonen kertoo.
Kukkosen mukaan on ilmennyt myös ilmeisen tahallista toisen koiran mikrosirutunnuksen käyttöä. Osa koiranomistajista on epäonnistunut ilmoittamaan koiransa rekisteriin, koska järjestelmän mukaan heidän koiransa mikrosirutunnus on jo jonkun toisen käytössä.
– Koska mikrosirunumerot ovat Kennelliiton järjestelmässä julkisesti nähtävissä, niin jotkut ovat varastaneet sirunumeroita. Ainakin yhdessä tapauksessa oli otettu erittäin vanhan koiran sirunumero olettaen, ettei se enää olisi käytössä.
MTV haastatteli suomenojakoiria kasvattavaa kauhavalaista Kai Kangasmäkeä, joka epäilee jonkun anastaneen hänen pentunsa sirun tunnuskoodin. Hän kertoo olleensa useasti yhteydessä Ruokavirastoon tilanteen ratkaisemiseksi.
Lue lisää: Uusi pakollinen koirarekisteri hyväksyy virheellisetkin tiedot – Kai epäilee jonkun varastaneen pentunsa tunnisteen
Väärinkäyttötapauksesta meneillään tutkinta
Ruokavirastosta vahvistetaan, ettei koirarekisteriin ilmoitettuja tietoja tarkisteta reaaliaikaisesti mitenkään. Viraston eläinten ja hyvinvoinnin tunnistamisen yksikön erityisasiantuntijan Terhi Jääskeläisen mukaan koiran haltija on vastuussa siitä, että ilmoittaa rekisteriin oikeat tiedot.
– Kyseessähän on viranomaisrekisteri, niin sinne ei pitäisi ilmoittaa mitään sellaista, mikä ei ole totta, Jääskeläinen sanoo.
Ruokavirasto on tietoinen tilanteista, joissa rekisteriin ilmoitettavan koiran mikrosirutunnus on ollut jo käytössä. Viraston asiakaspalvelu on joutunut selvittelemään tapauksia.
Ruokaviraston tiedossa on tällä hetkellä yksittäiseen väärinkäyttötapaukseen liittyvä poliisitutkinta. Tutkinnan tarkempia tietoja ei paljastettu.
Kaikki epäilyt väärinkäytöksistä otetaan Ruokaviraston mukaan vakavasti. Väärän tiedon syöttämisessä rekisteriin voi viraston näkemyksen mukaan olla kyse rekisterimerkintärikoksesta. Asian tutkinta kuuluu viraston mukaan poliisille.
Rekisterimerkintärikoksesta voi seurata sakkoa tai vankeutta. Lisäksi Ruokavirasto voi vaatia vahingonkorvausta tekoon syyllistyneeltä. Viraston mukaan viranomainen voi tarvittaessa määrätä myös korjaamaan virheellisesti ilmoitetut tiedot. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla.
Jääskeläisen mukaan osa virheellisistä tiedoista on selittynyt näppäilyvirheinä. Hänen mukaansa on ollut myös tilanteita, joissa toinen samasta taloudesta on jo ilmoittanut koiran rekisteriin perheenjäsenen tästä tietämättä.
Kennelliiton Kukkosen mukaan monet näyttävät unohtaneen, että kyse on vahvaa tunnistautumista vaativasta viranomaisrekisteristä. Järjestelmään jää tieto siitä, kuka virheellisiä tietoja on antanut.
Keskustelu velloo kuumana
Kennelliiton tietojen mukaan väärinkäyttötapauksia on ollut melko vähän, mutta tietoa niistä on levitetty sosiaalisessa mediassa hyvin laajasti koiraharrastajien keskuudessa.
– Keskustelu velloo kuumana, koska vuodenvaihteen määräaika lähestyy, Kukkonen kertoo.
Kukkosen mukaan ihmettelyä ovat herättäneet erityisesti rekisterissä koetut tekniset puutteet. Osa koiranomistajista on myös kyseenalaistanut rekisterin merkityksen.
– Järjestelmän salliessa väärinkäytökset siitä kumpuaa vastarinta koko ilmoittautumista vastaan, Kukkonen toteaa.
Kukkosen mukaan viraston tulisi puuttua väärinkäytöksiin ja tahattomiin virheisiin ripeästi, jos koirat halutaan saada rekisteriin määräajan puitteissa. Hänen mukaansa ongelmat oltaisiin osin voitu välttää luomalla rajapinta Ruokaviraston rekisterin ja Kennelliiton jäsenrekisterin välille.
Lue myös: Koirarekisterillä halutaan pentutehtailu kuriin, mutta harrastajat epäilevät – ”Hyvin negatiivinen suhtautuminen ennakkoon”
Ei tuone loppua pentutehtailulle
Rekisteröinnin on toivottu osaltaan edistävän koirien vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa. Kukkosen mukaan koirarekisterillä saattaa olla enemminkin mahdollistava kuin ehkäisevä vaikutus pentutehtailuun. Hän esittää huolen siitä, että Ruokaviraston rekisteri mahdollistaa pentujen rekisteröimisen peräkkäisistä juoksuista. Kennelliiton omassa rekisterissä tämä on estetty.
– Jos vain haluaa tehdä rahaa pennuilla, niin joka toisen pentueen voi rekisteröidä Kennelliittoon ja joka toisen valtion koirarekisteriin.
Kukkosen mukaan koiran ostoa harkitsevat ihmiset eivät nimittäin välttämättä hahmota Kennelliiton ja Ruokaviraston koirarekisterien eroa.
– Siinä menee puurot ja vellit hyvin nopeasti sekaisin. Jo nyt myydään rekisteröityinä pentuina koiria, jotka on rekisteröity Ruokaviraston koirarekisteriin ja nämä sekoitetaan helposti Kennelliittoon rekisteröityihin puhdasrotuisiin koiriin, hän huomauttaa.
Kukkosen mukaan koirarekisteristä voisi olla hyötyä eläintautien torjunnassa ja kadonneiden koirien jäljittämisessä, mutta vain jos rekisteri todella kattaisi kaikki Suomen koirat.
Ruokavirastostakin myönnetään, ettei koirarekisteri yksinään tee loppua pentutehtailusta. Rekisterin toivotaan kuitenkin auttavan eläinsuojeluvalvonnassa.
Jääskeläisen mukaan kasvattajat ovat pakotettuja rekisteröimään pennut, jos kukaan ei enää osta rekisteröimättömiä pentuja.
– Tällöin toiminta tulee näkyväksi rekisterissä, ja viranomainen voi kohdentaa siihen valvontaa. Sitä kautta pääsemme puuttumaan ongelmakohtiin, Jääskeläinen kertoo.
Ruokaviraston mukaan koiraa hankkivan on hyvä varmistaa, että myyjä on ilmoittanut pennun koirarekisteriin. Siitä voi pyytää myyjältä todistuksen esimerkiksi kuvakaappauksena. Koirarekisterin asiakaspalvelusta on myös mahdollista kysyä, onko tietty mikrosirutunnus ilmoitettu rekisteriin vai ei.
Lue myös: Suomen suosituimmat koirarodut eri maakunnissa
Vasta murto-osa ilmoitettu rekisteriin
Ruokaviraston koirarekisteri avattiin toukokuussa, mutta tähän mennessä vasta runsaat 90 000 koiraa on rekisteröity. Se vastaa noin 11:tä prosenttia Suomen koirakannasta.
Suomessa arvioidaan olevan noin 800 000 koiraa, ja niistä jokainen on rekisteröitävä vuoden loppuun mennessä. Poikkeuksen muodostavat pennut, jotka tulee ilmoittaa rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä.
Linjaus perustuu maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2021 tekemään säädöksen, jonka mukaan kaikki Suomessa asuvat koirat tulisi jatkossa tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Rekisteröinti maksaa sähköisessä asioinnissa 10 euroa.
Ruokavirasto odottaa ilmoittautumisruuhkaa loppuvuodeksi.
– Määräaikaa on vielä jäljellä. Jos sitä ei sinne vuoden loppuun mennessä ehdi tai muista tehdä tai ei vain ilmoita, niin sen voi ilmoittaa sitten myöhemmin, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläisen mukaan koirien rekisteröintipakossa on kyse velvoitteesta, jota ei suuremmin tulla valvomaan.
– Tätä ei ruveta laajassa mittakaavassa kontrolloimaan eikä tähän liittyen aleta tekemään mitään laajamittaista valvontaa. Jos eläinsuojeluvalvontakäyntien yhteydessä huomataan koiria, joita ei ole sirutettu tai rekisteröity, niin viranomainen puuttuu siihen sitten, Jääskeläinen kertoo.
Ruokavirastossa aiotaan jatkaa koirarekisteristä tiedottamista sekä neuvoa ja ohjeistaa sen käytössä.
– Toivomme, että erityisesti koiria hankkimassa olevat muistaisivat tämän eivätkä hankkisi koiraa, jota ei ole ilmoitettu rekisteriin, Jääskeläinen sanoo.
Ruokaviraston koirarekisteriprojekti päättyy näillä näkymin vuodenvaihteessa. Rekisterin kustannukset tähän mennessä ovat olleet 460 000 euroa.