Uusi pakollinen koirarekisteri hyväksyy virheellisetkin tiedot – Kai epäilee jonkun varastaneen pentunsa tunnisteen

Suomessa asuvat koirat on ilmoitettava Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin ennen tämän vuoden loppua. Kaikki koiran omistajat eivät ole kuitenkaan onnistuneet rekisteröimään lemmikkiään, sillä osalla palvelu ei hyväksy rekisteröintiin vaadittua koiran mikrosirun 15-numeroista tunnistuskoodia.

Näin kävi myös suomenojakoiria kasvattavalle kauhavalaiselle Kai Kangasmäelle. Hän sai rekisteröityä heinäkuussa syntyneestä pentueesta neljä koiraa, mutta yhden pennun mikrosirun koodi oli jo viety. Kangasmäki kertoo olleensa useasti yhteydessä Ruokavirastoon tilanteen ratkaisemiseksi. 

– He syyttävät joka kerta, että siru olisi eri kuin, mitä minä olen yrittänyt ilmoittaa. Pentu käytiin rokottamassa juuri ja sielläkin tarkistettiin, että sirun tunnistuskoodi on justiinsa se, mitä rekisteriin on yritetty ihan oikein ilmoittaa, Kangasmäki kertoo. 

Kangasmäki epäilee, että joku on voinut anastaa hänen pentunsa sirun tunnistuskoodin esimerkiksi Kennelliiton avoimesta rekisteristä. 

– Minulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun nuo pennut ovat juuri sirutettuja, niin silloin ei aleta epäilemään, että on joku kymmenen vuotta vanha siru, Kangasmäki sanoo. 

– Sinnehän [Ruokaviraston koirarekisteriin] voi keksiäkin sirunumeron. Siellä ei ole mitään kontrollia, kun taas Kennelliiton rekisteriin ei pääse koiranomistaja lyömään sitä vaan koiran siruttaja laittaa ne tiedot. 

Lue myös: Koirarekisterillä halutaan pentutehtailu kuriin, mutta harrastajat epäilevät – ”Hyvin negatiivinen suhtautuminen ennakkoon”

Millaiset tekijät vaikuttavat koiran luonteeseen? Rotu ei määritä kaikkea

Koiran omistajan antamiin tietoihin luotetaan

Rekisteriin tallennetaan koiran haltijan tietojen ja mikrosirun tunnistuskoodin lisäksi myös koiran nimi, syntymäaika, rotu, syntymämaa, tuntomerkit, sukupuoli, väri sekä sirun asettamispäivämäärä ja asentaja. Järjestelmä ei kuitenkaan herjaa vääristä tiedoista. 

– Eihän se herjaa mitään, koska siellä ei ole takana mitään, mistä tietoja voitaisiin tarkastaa. Ei ole olemassa sellaista rekisteriä, jossa olisi kaikki Suomen koirat ajantasaisilla tiedoilla, Ruokaviraston erityisasiantuntija Terhi Jääskeläinen kertoo.

– Olemme lähteneet siitä, että kun haltijan pitää tiedot ilmoittaa, hän ilmoittaa ne niin oikein kuin pystyy.

Ruokaviraston tietoon on tullut muutamia muita tapauksia, joissa koiran sirun tiedot ovat jo käytössä toisaalla. Jääskeläisen mukaan tietoon tulleet tapaukset on voitu selvittää asiakaspalvelun kautta ja syynä on ollut yleensä näppäilyvirhe. 

– Jos pitää ryhtyä selvittämään, kenellä koira oikeasti on, sitten asiakaspalvelumme pyytää esimerkiksi asiakirjaselvityksen tai tarvittaessa käydään virkaeläinlääkärillä sen koiran kanssa, Jääskeläinen kertoo. 

Lue myös: Suomen suosituimmat koirarodut eri maakunnissa

Tutkimuksen mukaan ihmisen seura auttaa pitämään koiran terveenä

Liki puolen miljoonan euron hanke

Kangasmäki kertoo olleensa Ruokavirastoon yhteydessä ensimmäistä kertaa jo 1,5 kuukautta sitten. Ongelmaa ei ole vieläkään saatu viraston päässä ratkaistua. Rekisteröinti vaatii vahvaa tunnistautumista, joten virheellisen koodin ilmoittaneiden tiedot ovat rekisterin ylläpitäjän tiedossa. Jääskeläisen mukaan järjestelmän yleisenä haasteena on sen keskeneräisyys. 

– Tässähän on haasteena se, että meillä on yhä koirarekisterin kehitystyö kesken. He, jotka tekevät koirarekisteriä valmiiksi, ovat olleet sidottuina siihen työhön, jolloin yksittäisten ongelmatapausten selvittely on valitettavasti vienyt vähän pidemmän aikaa siinä rinnalla, Jääskeläinen kertoo. 

Suurin osa siruilla merkityistä koirista löytyy jo Kennelliiton rekisteristä. Ruokaviraston koirarekisterin on tarkoitus toimia aiempaa kattavampana tietojärjestelmänä ja helpottaa esimerkiksi pentutehtailun valvontaa viranomaistasolla. Rekisteri oli määrä saada käyttöön jo vuoden alussa, eikä vasta toukokuussa, joten järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain. 

– Tätä on avattu nyt vaiheittain ja kuten tietojärjestelmien kanssa aika usein, siellä tulee jotain odottamattomia ohjelmointivirheitä ja häiriötilanteita, joihin ei ole välttämättä ratkaisua valmiina, Jääskeläinen sanoo. 

Jääskeläinen arvioi rekisterin valmistuvan viimein vuoden loppuun mennessä. Tähän mennessä rekisteri on maksanut Ruokavirastolle 456 000 euroa.

Lue myös: Koirarodut, joita suomalaiseläinlääkäri ei itse ottaisi – "Voi ehkä monelle tulla yllätyksenä"

"Seuraamuksia ei tarvitse pelätä"

Ennen vuotta 2023 syntyneiden koirien kohdalla rekisteröinti on tehtävä ennen vuoden loppua. Tänä vuonna Suomessa syntyneet koirat tulee puolestaan siruttaa ja ilmoittaa rekisteriin viimeistään 3 kuukauden kuluessa syntymästä. Kangasmäen pentujen kohdalla kolmen kuukauden määräaika on jo umpeutunut, mutta rekisteröimätön pentu on jo myyty uuteen kotiin. 

– Nythän on rikottu lakia, kun ne pennut ovat yli kolmen kuukauden ikäisiä, emmekä pysty vieläkään rekisteröimään sitä, Kangasmäki sanoo. 

Jääskeläisen mukaan rekisteröintivelvoitteen laiminlyönnistä ei voi nykylainsäädännöllä seurata seuraamusmaksua, mutta esimerkiksi sirutettujen pentujen myynti ilman rekisteröintiä voi johtaa viranomaisen kieltoon. 

– Ei tarvitse pelätä, että siitä tulisi seuraamuksia, jos koiraa ei saa rekisteriin itsestään johtumattomasta syystä, Jääskeläinen rauhoittelee.  

Suomessa asuu arviolta 800 000 koiraa. Toistaiseksi viranomaisen ylläpitämään rekisteriin on ilmoitettu reilut 90 000 koiraa, eli reilu kymmenys. Koiran rekisteröinti maksaa 10–19 euroa.