Yleisen, vientivetoisen palkkalinjan yli ei saa mennä valtakunnansovittelijalle menevissä palkkariidoissa, jos uuteen hallitusohjelmaan kirjattu lakiesitys toteutuu. Lakimuutos tekisi vientivetoisesta palkkamallista pysyvän.
Petteri Orpon (kok.) tulevan hallituksen ohjelma on ollut monelta osin järkytys palkansaajajärjestöille, kun tukilakoille on tulossa rajoitusta, määräaikaisia työsopimusten perusteita höllennetään ja irtisanomisia helpotetaan.
Lisäksi ensimmäinen sairauspäivä on tulossa palkattomaksi, ellei oma työehtosopimus toisin määrää.
Järkytykseen kuuluu myös se, että valtakunnansovittelijaa aiotaan kieltää lain voimin antamasta vientialojen määrittämää yleistä linjaa suurempia palkankorotuksia sovitteluun päätyvissä palkkariidoissa.
Kukaan ei siis saisi vientialoja suurempia korotuksia.
Palkansaajajärjestöt ovat tästäkin esityksestä ihmeissään ja pelkäävät, ettei palkkakuoppia pystytä enää korjaamaan.
– Hyvin poikkeuksellisella tavalla valtiovalta näyttää haluavan puuttua sopimisen vapauteen. Erityisesti kun miettii sitä, että joillakin toimialoilla, erityisesti julkisilla, naisvaltaisilla aloilla on tarvetta palkkakehitykselle, niin tämä on myös tasa-arvon näkökulmasta erikoinen ratkaisu, kertoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren MTV Uutisille.
Suomessa on käytetty vientivetoista mallia jo useiden vuosien ajan, kun kaikki alat ovat seuranneet erityisesti Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimia palkankorotuksia.
Tutkijat Orpon hallituksen työllisyystoimista: Helposti luotavat työpaikat jo pitkälti saatu
Työnantajat mielissään
Työnantajapuolella ollaan mielissään siitä, jos tämä käytäntö hakattaisiin kiveen eli lainsäädäntöön.
– Se on erinomaisen hyvä linjaus tulevalta hallitukselta. Vientivetoinen malli on sellainen malli, joka takaa kilpailukyvyn ja vain kilpailukykyinen maa pystyy työllistämään. Ruotsissa on pitkään käytetty menestyksellä samaa mallia ja siihen ollaan tyytyväisiä, johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo.
Oksalan mukaan uusi laki suojaisi myös sitä palkansaajajärjestöä, joka avaa kierroksen. Tämän liiton ei tarvitsisi pelätä, että muut saisivat myöhemmin suurempia korotuksia.
– Jos avauksen jälkeen muut saa enemmän, kukaan ei suostu avaamaan liittokierrosta. Tämä lakimuutos suojaisi avaajaa, Oksala toteaa.
Keskenään voi yhä sopia suurista korotuksista
Liitot voisivat keskenään yhä sopia vaikka kuinka suurista palkankorotuksista, mutta kiistatilanteissa edes lakkoilu ei auttaisi palkansaajien palkkavaatimuksia. Uusi laki estäisi yleisen linjan ylityksen.
– Mikähän se kannuste olisi työnantajapuolella olisi, että tietty korotustaso ylitetään, jos tiedetään, ettei edes työtaistelulla voi lopulta saavuttaa tietyn linjan ylitystä, Akavan Löfgrén pohtii.
Suomen työmarkkinat vaikuttavat nyt olevan riitaisen muutoksen edessä.