Tänä syksynä kaikissa peruskouluissa käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma kangertelee jo heti alkumetreillä.
Ongelmana ovat raha ja resurssit, sillä esimerkiksi teknologista osaamista on vaikea harjoitella ilman laitteita. Osassa kouluissa on esimerkiksi iPadeja tai tabletteja ja toisissa ei. Oppilaat joutuvakin siis eriarvoiseen asemaan, vaikka lain mukaan kaikkien pitäisi saada samaa opetusta.
2:52
Pelkkä laite ei riitä
Espoon Kirkkojärven kouluissa uusi OPS eli opetussuunnitelma ei tuota vaikeuksia ainakaan laitteiden osalta. Kaikilla kuudesluokkalaisilla on omat Lenovo Miix 3 -tabletit.
– Meillä on tärkeät resurssit kunnossa. Ja jos koululaisella on oma laite, se tuo vastuuta siihen ja omaan oppimiseen. Me käytämme hyvin paljon sähköistä vihkoa, jossa on hyvä jatkumo. Muistiinpanot säilyvät mukana jopa ekaluokasta yhdeksänteen luokkaan asti. Tärkeintä on pedagogiikka, laite pelkästään ei tuo onnea, sanoo opettaja Janne Konttinen.
Koneella roikkuminen hyvästä tai pahasta
Kirkkojärven koulun kuudesluokkalaiset tekevät monenlaisia tehtäviä tabletin avulla. Esimerkiksi Rovion kehitysjohtajan Mikko Setälän skype-haastattelun. Kysymyksiin, miksi vihaiset linnut ovat vihreitä, saatiin myös vastaus.
– Ne näkyy näytöltä parhaiten.
Setälä kertoi myös oman mielipiteensä "koneella roikkumisesta".
– Nämä on työkaluja siinä missä vasara, kirves ja muut. Kannattaa opetella teknisten laitteiden perusperiaatteet, miten ne toimivat. Yksi näkökulma on tietysti hyöty, mutta myös sosiaalisessa mediassa käyttäytymisen taito. Koneella roikkuminen ei sinällään ole hyvä tai huono taito, riippuu siitä, mitä siellä tehdään.
Lasten tekniset taidot paranevat vuosi vuodelta. Moni kaksivuotias osaa selata iPadia, mutta kynä ei pysy kädessä.
– Kirjoittamisen koordinointi on melko vaikeaa. Kyllä monissa kouluissa on opetettu vuosia kirjoittamaan painamalla näppäimiä, joka on huomattavasti helpompaa. Ei ole mikään itseisarvo osata kirjoittaa kynällä paperille, vaan lopputulos ratkaisee, pohtii Rovion kehitysjohtaja Setälä.
Resurssien puute tiedettiin
Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opetushallituksen pääjohtaja kuitenkin tietää, että resurssit eri paikkakunnilla ja jopa kaupunkien sisällä ovat erilaiset.
– Kyllä me tiedettiin uutta OPSia suunnitellessa, että kaikilla kunnilla ei ole siihen varaa. Tämä olikin puolikehotus tai pakko hoitaa asia kuntoon. Valtio hoitaa opettajien koulutuksen ja esimerkiksi tekniikan tutorit, kuntien pitää hoitaa laitteet. Tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia ovat koko koulujärjestelmän ihan keskeisiä piirteitä, mutta valitettavasti se ei tällä hetkellä toteudu, sanoo pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksesta.
Ei nettiä, ei laitteita
Aleksis Kiven koulussa uutta opetussuunnitelmaa on vaikea toteuttaa.
Opettaja Maria Kiikka kertoo, että yksi Aleksis Kiven koulun parhaimmista puolista on sijainti. Kallion skidit pääsevät liikkeelle.
– Meillä on 450 oppilasta täällä koulussa ja yksi ATK-luokka, jossa on 17 pöytätietokonetta. Ne toimivat vähän vaihtelevasti. Eilen kuulema 10 oli toiminut. Langatonta verkkoa ei ole lainkaan, kertoo 1A-luokanopettaja Maria Kiikka MTV:lle.
Opetushallitus: Omat laitteet käyttöön
Uuden Aapisen nettisivuja ei siis päästä täysillä hyödyntämään. Käytävillä ja koulun pihalla monet isommat oppilaat tuijottavat kännyköihin. Opetushallituksen pääjohtajan mukaan omien laitteiden käyttämistä opetuksessa pitäisi harkita.
– Peruskouluissakin voisi mennä tähän "Bring your own device" -ajatteluun, että niitä laitteita, mitä kotona on ja joita oppilailla on aika paljon nykyisin, niitä myöskin hyödynnettäisiin. Ja niille, joilla ei laitteisiin ole varaa, hommattaisiin koulun puolesta tekniset laitteet, sanoo pääjohtaja Pitkälä.
Keskustelu tasa-arvoisesta koulusta pääseekin jälleen hyvin vauhtiin.
Jutun pääkuvan kuvatekstiä täydennetty.