Vuoden 2014 jälkeen Etelämannerta ympäröivä merijää on supistunut ennätyksellisen pieneksi. Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn tutkimuksen mukaan kelluvan jään alue on supistunut muutamassa vuodessa kahdella miljoonalla neliökilometrillä eli kuusi kertaa Suomen kokoisen alueen verran.
Tutkijat ovat hämmästyneet siitä, miten nopeasti Etelämannerta ympäröivä merijää hupenee. Vuodesta 1979 vuoteen 2014 asti merijään peittämä alue kasvoi. Sen jälkeen se on pienentynyt dramaattisesti. Tämän vuoden touko-kesäkuussa merijään pienuus saavutti uuden ennätyksen.
Tutkijat kiistelevät nyt siitä, johtuuko sulaminen ilmastonmuutoksesta vai jostain muusta syystä kuten merivirroista tai tuulista.
– Monia selityksiä on esitetty, mutta yksimielisyyttä tutkijat eivät vielä ole saavuttaneet, kertoo NASAn tutkija, tohtori Claire Parkinson.
Etelämanner sulaa Pohjoisnapaa nopeammin
Etelämantereella merijää on sulanut huomattavasti nopeammin kuin Pohjoisnavan ympäristössä.
Vain neljässä vuodessa Etelämantereen merijää on supistunut kahdella miljoonalla neliökilometrillä eli kuusi kertaa Suomen kokoisen alueen verran.
Sulava merijää ei suoraan nosta merenpintaa, mutta se kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.
Sulava merijää kiihdyttää ilmaston lämpenemistä
Sulava merijää ei suoraan nosta merenpintaa, mutta se voi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.
– Kun jää on sulanut, auringon säteily osuu jään sijasta sulaan veteen eikä heijastu takaisin. Säteily lämmittää merta ja sitä kautta maapalloa, selittää Parkinson.
Vaikutus ulottuu myös eläimiin. Pingviinien lisäksi monet muut lajit kärsivät merijään sulamisesta.
– Jääpeitteen hupeneminen vaikuttaa pingviinien lisäksi lintuihin, valaisiin ja hylkeisiin. Se vaikuttaa myös pieneliöihin, jotka elävät jään sisällä. Osa niistä viettää koko elämänsä jään sisällä. Sitä kautta vaikutukset ulottuvat eteenpäin ravintoketjussa, pohtii Parkinson.
Merijään lisäksi myös Etelämantereen mannerjää sulaa. Sen sulamisnopeus on kuusinkertaistunut 40 vuodessa.