Elinkeinoministeri Olli Rehnillä (kesk.) oli iso vaikutus kilpailukykysopimuksen syntymisessä, kertoo Risto Uimosen tuore kirja Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudesta.
Kirjan mukaan palkansaajakeskusjärjestö Akavan puheenjohtajaa Sture Fjäderiä häiritsi alusta asti se, että Sipilä johti neuvotteluja itse. Fjäder ehdottikin syksyllä Rehnille, että Sipilän kannattaisi jäädä taka-alalle.
Päävastuu neuvotteluista siirtyikin loppuvaiheissa Rehnille, joka johti ministeriryhmää, johon hänen lisäkseen kuuluivat Petteri Orpo (kok.) ja Jari Lindström (tuolloin ps.).
"Ilman Rehniä neuvottelutulos ei olisi ollut niin hyvä"
Tehtävä vaatii Rehniltä kovaa perehtymistä, sillä hän oli työskennellyt pitkään EU:n komissiossa eikä hän ollut kovin syvällä suomalaisen työmarkkinapolitiikan kuvioissa.
Palkansaajakeskusjärjestöjen johtajat kiittelevät Rehnin panosta.
– Ilman Rehniä neuvottelutulos ei olisi ollut niin hyvä kuin miksi se tuli. Arvostan hänen panostaan tosi korkealle. Hän pääsi nopeasti kärryille paikallisesta sopimisesta, vaikka se oli hänelle vaikea asia, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoo Uimosen kirjassa.
– Sipilä ja hallitus tekivät viisaasti, kun jättivät vetovastuun Rehnille. Hän oli kouliintunut neuvottelijana Euroopassa eikä hätkähtänyt heti, jos tuli ehdotuksia, joista hän ei pitänyt, sanoo tuolloin SAK:n puheenjohtajana toiminut Lauri Lyly kirjassa.
Akavan Fjäder piti hyvänä ratkaisua laittaa loppuvaiheessa kiky-lakipaketin jäihin, koska neuvottelut olivat käynnistyneet uudelleen.
Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin pitkien neuvottelujen jälkeen 14.6.2016.