Vaalikeskusteluissa virheellisiä ilmastoväitteitä – "Olen ajoittain käynyt hieman kuumana", tunnustaa ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen

Ilmastopaneelin Markku Ollikainen pitää nykyhallituksen ilmastopolitiikan suurimpana epäonnistumisena sitä, että maankäyttösektorin hiilinielu romahti. Sen korjaaminen jää seuraavan hallituksen haasteeksi. Se ei välttämättä vaadi hakkuiden vähentämistä.

– Hakkuiden vähentäminen olisi viimeinen keino. Ensimmäinen asia on se, että vähennetään metsäkatoa. Se syö metsämaan nielua. Toinen se, että vähennetään merkittävästi turvemaasta tulevaa maaperäpäästöä. Se on tehtävissä vettämällä ja koskee viljelymaita ja turpeenottoalueita. Kolmas keino on suometsien käsittelyn muuttaminen niin, että tilalle tulee jatkuvapeitteinen kasvatus, jolloin turpeen hajoaminen vähenee. Sitten ovat vielä metsien kasvua voimistavat toimet. Jos kaikki tämä ei riitä, sitten säädellään hakkuita, linjaa Ollikainen.

"Metsäpaneelin perustaminen ei ollut napautus ilmastopaneelille" 

Ministeri Antti Kurvisen johdolla Suomeen perustettiin tieteellinen metsäpaneeli. Ilmastonäkökulma hallitsee ministerin mukaan liikaa metsäkeskustelua.

– En osaa ajatella, että se olisi ollut napautus ilmastopaneelille. Jos puhutaan tieteestä, tieteellä ei ole erimielisyyttä näissä asioissa. En usko, että tulemme paneeleina olemaan eri mieltä, toteaa Ollikainen. 

"Levottomia argumentteja vaalitaistelussa"

Ilmastopaneelin puheenjohtaja on seurannut vaalitaistoa tarkalla korvalla.

– Siellä on tullut levottomia argumentteja ja niitä on harvoin korjattu. Voin tunnustaa, että olen ajoittain käynyt hieman kuumana, naurahtaa Ollikainen.

Esimerkkinä Ollikainen mainitsee väitteen, että Keski-Eurooppa olisi hävittänyt hiilinielunsa aikoja sitten.

– Jos katsotaan Euroopan suurimpia hiilinieluja, siellä on ensin Saksa, sitten Ranska, Ruotsi, Puola, Italia... näillä kaikilla on meitä suurempi nielu, muistuttaa Ollikainen.

"Ilmastotavoitteita ei voida peruuttaa takaisin päin"

Ollikainen ei ole kovin huolissaan siitä, että seuraava hallitus peruisi Suomen ilmastotavoitteita. Suomen kädet ovat monilta osin sidotut, koska tavoitteet määrittyvät EU:n tai kansainvälisten sopimusten kautta.

– Päästöjen osalta tämä on ilman muuta selvää. On pelkkää populisimia puhua, että voitaisiin muuttaa linjaa. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen on kirjattu, ettei tavoitteita voida peruuttaa takaisin päin, selittää Ollikainen.

Suomen oman vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lykkäämisessä Ollikainen ei näe mitään järkeä.  

– Siitä olisi paljon haittaa: negatiiviset kannusteet teollisuudelle, joka on juuri avannut investointiaaltonsa puhtaisiin ratkaisuihin. Elikeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan Suomi on investoimassa 15 miljardia euroa uusiin ratkaisuihin eli sieltä on tulossa hirmuinen buusti meidän taloudelle. Se olisi myös merkittävä kansainvälinen mainehaitta, arvioi Ollikainen.