MTV Uutisten vaalikoneessa penätään presidenttiehdokkailta vastauksia muun muassa siihen, pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiinan valtio ja onko Suomelle väliä, kuka on Yhdysvaltojen presidentti.
Palestiinan valtion perustaminen olisi osa niin sanottua kahden valtion ratkaisua, jota on hahmoteltu ratkaisemaan Israelin ja palestiinalaisten välinen ikuisuuskonflikti Lähi-idässä.
Rauhanomainen ratkaisu on ollut taas syksyn aikana entistä kauempana, kun terroristijärjestö Hamas iski Israeliin lokakuun 7. päivä ja tappoi yli tuhat ihmistä. Israel on pyrkinyt tuhoamaan Hamasin maaoperaatiolla ja laajoilla Gazan pommituksilla, joissa on palestiinalaisarvioiden mukaan kuollut yli 10 000 ihmistä.
Tee MTV:n vaalikone tästä!
Esimerkiksi Ruotsi päätti tunnustaa Palestiinan valtion vuonna 2014, jotta kahden valtion ratkaisu edistyisi. Ruotsin oikeistopuolueet ovat tosin pitäneet tätä vasemmistohallituksen ratkaisua virheenä.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Ketä presidenttiehdokkaat pelkäävät?
Suomen presidenttiehdokkaista monet olisivat valmiit Palestiinan tunnustamaan. Li Andersson (vas.) on tunnustamisesta täysin samaa mieltä. Pekka Haavisto (valitsijayhdistys), Alexander Stubb (kok.), Jutta Urpilainen (sd.) ja Harry Harkimo (liik.) ovat tästä jokseenkin samaa mieltä.
– Ainoa keino turvata rauha ja Israelin turvallisuus on kahden valtion mallin toteuttaminen. Palestiinan valtion laaja kansainvälinen tunnustaminen on ajoitettava hetkeen, jolloin Palestiinalla on tarvittavat valtion rakenteet ja yhteinen hallinto, joka kattaa koko Palestiinalaisalueen, Haavisto toteaa.
– Israelin lisäksi myös Palestiinan kansalla on oikeus olemassaoloonsa ja omaan valtioon. YK:n yleiskokous julisti jo vuonna 1948, että Palestiinaan on luotava sekä arabi- että juutalaisvaltio. Sen sijaan palestiinalaiset kärsivät modernin historian pisimpään jatkuneesta miehityksestä, Li Andersson sanoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Näin presidenttiehdokkaat vastaavat kysymykseen Palestiinan tunnustamisesta.
Sari Essayah (kd.) ja Jussi Halla-aho (ps.) vastustavat Palestiinan valtion tunnustamista tässä vaiheessa. Myös Mika Aaltola on tunnustamisesta jokseenkin eri mieltä. Olli Rehn (valitsijayhdistys) vastasi "en osaa sanoa".
– Palestiinalla ei ole itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Olen skeptinen senkin suhteen, onko koko kahden valtion malli realistinen edes pitkällä aikajänteellä, Halla-aho vastaa.
– Oslon rauhansopimuksessa Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä on sovittu, että asioista sovitaan osapuolten välillä ja osapuolet pidättäytyvät yksipuolisista toimista kuten itsenäisyysjulistuksista. Suomen ei pidä edistää sopimuksen rikkomista, Essayah perustelee.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa lokakuussa 2019.
Onko USA:n presidentillä väliä?
Presidenttiehdokkailta kysyttiin myös siitä, onko Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden kannalta on samantekevää, kuka on Yhdysvaltain presidentti.
Stubb, Halla-aho ja Aaltola ovat jokseenkin samaa mieltä siitä, että Yhdysvaltain presidentin henkilöllisyys on samantekevää.
– Toki pitää huomioida kenen kanssa ollaan yhteistyössä, mutta Suomen pitää pystyä luomaan hyvät ja toimivat suhteen Yhdysvaltoihin, Aaltola toteaa.
– Riippumatta siitä, kuka Yhdysvaltain presidenttinä kulloinkin on, hänen kanssaan on kyettävä hoitamaan suhteita. Yhdysvallat on Suomen tärkein ja vahvin liittolaismaa, eikä tämä asia ole lyhyen aikavälin vaihteluista riippuvainen, Stubb vastaa.
Lue myös: Amerikkalaisasiantuntija: "Suomi pelaa Venäjän pussiin"
Euroopassa monia jännittää se, voidaanko Donald Trump valita presidentiksi Yhdysvalloissa. Trumpin sitoutuminen esimerkiksi Ukrainan tukemiseen ja yhteistyöhön EU:n kanssa on kysymysmerkki.
– Kaikkien demokraattisesti valittujen valtionpäämiesten kanssa tulee tulla toimeen ja tehdä yhteistyötä, mutta tietenkin myös presidentin henkilöllä on väliä. On paljon eroa esimerkiksi sillä, onko presidentti kiinnostunut Euroopasta ja Suomesta vai ei. On viisasta varautua myös Yhdysvaltojen kaltaisten kumppaneiden mahdollisiin kurssinmuutoksiin vaalien jälkeen, Urpilainen pohtii.