Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi tunteita eurovaalitentissä: "Siellä nääntyy lapsia nälkään"

Kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion. Viimeisimpänä EU-maina joukkoon liittyivät Irlanti ja Espanja – joukossa on pohjoismaista myös Norja. Lisäksi Slovenian parlamentti äänestää asiasta tiistaina.  

Suomessa hallituspuolue Kristillisdemokraatit vastustaa kiivaasti kahden valtion mallia. 

Puheenjohtaja Sari Essayah, miksi tämä on teille niin merkittävä ja kiihdyttävä asia? 

– Viimeisin rauhansopimus eli Oslon rauhansopimus 30 vuoden takaa, joka on viimeisin rauhansopimus Israelin ja Palestiinan välillä, lähtee siitä, että osapuolten pitää päästä sopuun erilaisista kiistakysymyksistä. 

– Nyt tuntuu siltä, että yksipuolisia sopimuksia on lähdetty tukemaan ja sillä tavalla rikottu tätä Oslon rauhansopimuksen kirjainta ja henkeä vastaan, Essayah sanoo. 

Palestiinan tunnustaminen palkinto terrorismista?

Essayah muistuttaa, että tilanne kärjistyi, kun Hamas teki terroriteon Israelin siviilejä kohtaan Gazasta käsin.

– Tämähän tuntuu ikään kuin siltä, että palkittaisiin terroristisesta toiminnasta sillä, että tämä johtaisi Palestiinan valtion syntymiseen. 

Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomi seuraa asiaan liittyvää kansainvälistä keskustelua, mutta mutta ei ole vielä valmis Palestiinan valtion tunnustamiseen.  

Presidentti Alexander Stubb puolestaan sanoi tällä viikolla vieraillessaan Virossa, että Suomi tulee jossain vaiheessa tunnustamaan Palestiinan valtion.

Katso myös: Näin suurten puolueiden puheenjohtajat vastasivat, kun heiltä kysyttiin, pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiinan valtio.

Hallituskysymys vai ei?

Essayahilta ei tule suoraa vastausta siihen, onko kyseessä kristillisten kannalta hallituskysymys. 

– Tällä asialla en lähde edes spekuloimaan. Korostan Oslon rauhansopimusta, Essayah sanoo. 

Essayah muistuttaa, että Suomen eduskunnassa tällä viikolla tehdyn kyselyn mukaan valtaosa kansanedustajista vastustaa Palestiinan valtion tunnustamista ja nimenomaisesti vielä hallituspuolueiden kansanedustajat. 

Lue myös: Purra ei halua tunnustaa Palestiinan valtiota: "Meidän ei pidä palkita terroristista toimintaa"

Vasemmistoliitto täysin eri linjoilla

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan Suomen pitäisi edetä Palestiinan tunnustamisessa alueella vallitsevasta sotatilasta huolimatta. 

– Suomen virallinen kanta on kahden valtion ratkaisu. Ja se pitää sisällään ratkaisun myös Palestiinalle kuuluvasta valtiosta, Andersson sanoo. 

Anderssonin korviin Essayahin perustelut kuulostavatkin hallituksen ja myös presidentti Stubbin linjan vastaiselta. Anderssonin mukaan nyt kyseessä onkin enää siitä, onko ajankohta oikea. 

– Minun mielestäni on. Juuri nyt pitää laittaa painetta, jotta saadaan uusi rauhanprosessi käyntiin. 

– YK:n edustajat puhuvat kansanmurhasta ja se kertoo kaiken siitä, miten vakava tilanne Gazassa on. On koko kansainvälisen yhteisön intresseissä saada Gazaan tulitauko ja sen jälkeen luoda painetta rauhanprosessin aikaansaamiseksi, Andersson perustelee. 

Essayahin ja Anderssonin oli vaikea hyväksyä toistensa näkemyksiä Palestiinan valtion tunnustamisen tarpeesta. 

"Lapsia nääntyy nälkään"

Essayah puolestaan muistuttaa, että Israel on hyväksynyt kahden valtion mallin, mutta Palestiina ja ympäröivät arabimaat eivät. 

Anderssonin mukaan Israelkaan ei ole viaton, vaan se on toimillaan rikkonut toistuvasti kansainvälisiä pelisääntöjä ja sopimuksia, jotka kahden valtion ratkaisuun liittyvät. 

Essayah nosti keskustelussa esiin myös kysymyksen siitä, kuka tai mikä taho Palestiinan valtiota hallitsisi. 

– Gazassa on edelleen Hamas vallassa. Ajatellaanko niin, että nyt on otollinen aika perustaa valtio, jossa terroristiosapuoli on pitämässä valtaa?

– Siellä on lapsia nääntymässä nälkään. Siellä kuolee viattomia siviilejä. YK puhuu kansanmurhasta. Minun mielestäni Suomen kaltaisen valtion, joka on aina puolustanut kansainvälistä oikeutta, oikeusperiaatetta ja ihmisoikeuksia, pitää tehdä enemmän kuin mitä tähän asti on tehty, vastasi tähän Andersson. 

Entä mitä muiden puolueiden edustajat sanovat asiasta? Katso videolta, miten kiivaasti kukin puolusti omaa mielipidettään asiasta. 

Turvapaikan hakeminen on yksi EU-vaalien suurimpia kiistakysymyksiä ja teemoja. Turvapaikkakäsittelyn siirtäminen EU:n ulkopuolelle jakaa puolueita myös Suomessa. Katso videolta, miten tästä keskusteltiin pienten puolueiden eurovaalitentissä.