Vaalipiiriuudistus toi pienpuolueille useita lisäpaikkoja Itä-Suomessa. Erityisesti vihreät hyötyivät äänikynnyksen madaltumisesta.
Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirin yhdistäminen uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistäinen Savo-Karjalan vaalipiiriksi kuritti julmasti sosiaalidemokraatteja. Puolue menetti vaalipiireissä peräti neljä paikkaa.
– Olihan se tiedossa, että pienpuolueet ja vihreät molemmissa vaalipiireissä ottaa sen lisäpaikan. Tällä kannatuksella se sitten kopsahti demareiden nilkkaan, tunnustaa Savo-Karjalan toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen.
Vaikeaa jo ehdokasasettelussa
Savo-Karjalan sosialidemokraattien vaalilakanassa luvataan kahvia ja politiikkaa. Kumpikaan ei auttanut ja maanantaina demareiden Savo-Karjalan piiritoimistoissa siivottiin vaalikrääsää apeissa tunnelmissa.
Vaalitulos oli itäisissä maakunnissa demareille järkytys. Politiikan ammattilainen tosin haistoi haasteellisen tilanteen jo ehdokasasettelun aikana.
– Perinteisestihän meillä on tunkua ollut listoille ja on menty jäsenvaalin kautta. Mutta nyt aika monta kilometriä Savonmaallakin ajelin, kun kerättiin ehdokkaita listoille, Eskelinen tilittää.
Vaalipiiriuudistus nosti Eskelisen mielestä kynnystä asettua ehdokkaaksi. Lisäksi julkisuudessa ehdokkaita peloteltiin kampanjoinnin kalleudella.
– Eihän me riemuissamme ontu tästä uudistuksesta alunperinkään. Olisimme halunneet, että Etelä-Savo olisi ollut osa Savo-Karjalan vaalipiiriä.
Tarja Cronberg esimerkkinä
Itä-Suomeen syntyneet kaksi uutta vaalipiiriä satoivat kristillisdemokraattien ja erityisesti vihreiden laariin. Kyseessähän olikin puolueen entisen puheenjohtaja mukaan nimetty Lex-Cronberg.
Tarja Cronberg jäi aiemmin valitsematta muhkeasta äänimäärästä huolimatta äänikynnyksen vuoksi.
– Vaalipiiriuudistus toi sen, että ihmiset uskalsi äänestää ketä ne haluaa. Nyt kun tuli mahdollisuus läpimenoon vihreillä Savo-Karjalassa niin nyt uskalletaan äänestää ja samoin Kaakkois-Suomessa, pohtii asiaa Vihreiden uusi kansanedustaja Krista Mikkonen Joensuusta.
Vihreillä on nyt kansanedustajia pääkaupunkiseudun lisäksi kuudesta maakunnasta ja puolue pitääkin saavutusta merkittävänä. Itä-Suomen maakuntien lisäksi vihreä edustaja meni läpi Oulun, Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan vaalipiireistä. Tosin puheenjohtaja Ville Niinistö meni Varsinais-Suomessa läpi Turusta.
– Me on tultu nyt pysayvästi maakuntiin, Mikkonen väittää.
“Vihreät on vasemmalla”
Uudet maakuntavihreätkin saattavat joutua edistämään aatetta oppositiosta vaalivoitosta huolimatta. Vihreiden varapuheenjohtajana toimiva Mikkonen laskee puolueväkensä enemmän vasemmistoon kuin porvaripuolueeksi.
– Mun on vaikea nähdä sitä porvarihallituksessa kun viimeksi sitä yritetiin ja meidän valtuuskunta ja eduskuntaryhmä tyrmäsi sen, Mikkonen perustelee.
Mikkonen kuitenkin tunnustaa, että ohjema ratkaisee lopulta hallituskokoonpanon myös vihreiden osalta.
– Mutta ei mihin tahansa hallitukseen. Jos ohjelmassa ei luvata energiauudistusta, sosiaalipolitiikan päivittämistä nykyaikaan tai ei edistetä ympäristöasioita, sellaiseen hallitukseen on turha mennä.
Demareiden mitta täynnä
Vaalipiiriuudistus ei lisännyt kansalaisten kiinnostusta vaaleihin Päinvastoin Itä-Suomen äänestysaktiivisuus oli maan surkeinta.
– Ei tästä tullut maakuntaottelua joka olisi nostanut äänestysintoa, Eskelinen tiivistää.
Demarit ei Eskelisen mukaan lähde enää uusiin vaalipiiriseikkailuihin.
– Nämä on nyt nähty eikä me uusille hurraata huudeta. Tosin jos porvarihallitus tulee, tuskin sielläkään on intoa uudistuksiin.
Sen sijaan vihreät toivoo vaalipiiriuudistuksille jatkoa ainakin Satakunnassa.
– Siellä äänikynnys on edelleen aivan liian korkea. Myös Lapissa olisi tarvetta, mutta siellä tarvitaan alueen valtavan laajuuden vuoksi erikoisjärjestelyjä, vihreiden varapuheenjohtaja Mikkonen linjaa.