Keskustan piirijohtajat kannattavat STT:n soittokierroksella yksimielisesti sitä, että puolue ei osallistu seuraavaan hallitukseen.
– Meidän pitää rakentaa uutta, palauttaa luottamusta ja hakea vauhtia oppositiosta, sanoo Etelä-Pohjanmaan piiriä johtava Mikko Savola, joka toimi alkuvuonna puolustusministerinä.
Keskustalla on 21 piiriä. STT ei tavoittanut haastatteluun heistä kahta. Kaikki muut viitoittivat puolueen seuraavaksi kaudeksi oppositioon.
Piirijohtajat kuuluvat keskustan puoluehallitukseen joko jäseninä tai varajäseninä. Puoluehallitus oli koolla tiistaina analysoimassa vaalitulosta.
– Se oli puoluehallituksen yksimielinen kanta, että keskusta jää oppositioon, sanoo Etelä-Savon piirin Arto Sepponen.
Voittajia patistetaan vastuuseen
Piirijohtajien perustelu on yksinkertainen: toinen vaalitappio putkeen.
Puolue teki jo neljä vuotta sitten huonoimman tuloksensa itsenäisyyden aikana, ja nyt kannatus oli vielä kehnompi. Uudessa eduskunnassa istuu 23 keskustalaista.
Lue myös: Pöllöraati: Orpon maanittelu vihreiden ja keskustan suuntaan on osa peliä – "Tässä käydään monen rintaman psykologista kamppailua"
– Teimme neljä vuotta sitten virheen menemällä hallitukseen vaalitappion jälkeen, ja virheistä pitää oppia, sanoo Etelä-Hämeen Johanna Häggman.
Vaalien kärkikolmikko oli kokoomus, perussuomalaiset ja SDP. Kaikki paransivat kannatustaan viime vaaleista. Piirijohtajat patistelevat vaalivoittajia kantamaan vastuuta.
Keskustaväen mielessä ovat yhä oppositiopuolueiden haukut hallitustaipaleen aikana.
Useat piirijohtajat muistavat kokoomusnuorten teettämät kynnysmatot, joissa oli keskustan logot. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen puhui vaalien jälkeen keskustalle annetusta armonlaukauksesta.
– Kyllähän sieltä kaikenlaista lirkutusta on alkanut kuulua, miten keskustaa tarvitaan, mutta eivät nämä laukaukset ainakaan helpottaneet yhteiseloa tässä kohdassa, sanoo Tahvo Anttila Keski-Suomesta.
"En päätäni löisi pantiksi"
Lähihistoria osoittaa, että keskustan ilmoitukset oppositiotiestä eivät ole olleet ehdottomia.
Neljä vuotta sitten vaalitappion jälkeen keskustan puoluehallitus linjasi, että puolueen hallituskynnys on korkealla. Puolue kuitenkin lopulta lähti Antti Rinteen (sd.) vetämiin hallitusneuvotteluihin.
– Sote-uudistus ja perhevapaauudistus olivat mielestäni ne syyt, miksi viime kaudella keskusta lähti hallitukseen. Nyt ei ole samalla tavalla keskeneräisiä isoja asioita, jotka pitäisi ehdottomasti saada vietyä maaliin, sanoo Päijät-Hämeen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg.
Nyt sanamuoto onkin ollut vielä ehdottomampi. Puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi maanantaina, että puolueen paikka on oppositiossa.
Tilanne muistuttaa vuotta 2011, jolloin silloinen puheenjohtaja Mari Kiviniemi ilmoitti vastaavaa heti vaali-iltana.
Hallitusta muodostanut Jyrki Katainen (kok.) pyysi lopulta puoluetta hätiin pitkittyneissä hallitusneuvotteluissa. Ajatus kaatui vihreiden vastustukseen, mikä esti riittävän enemmistön syntymisen.
– En päätäni löisi pantiksi siitä, etteikö keskusta voisi jossakin asetelmassa olla seuraavassa hallituksessa. Se tarkoittaisi sitä, että hallitusneuvotteluissa vaalivoittajat epäonnistuvat niin pahasti, että keskustalle tulee yhteiskunnallinen paine ja hyväksyntä lähteä kantamaan vastuuta, sanoo Helsingin Ville-Veikko Rantamaula.
10:41
Mitkä ovat tulevien hallitusneuvotteluiden suurimmat kynnyskysymykset? Millaista tulevaisuutta pöllöraatilaiset povasivat Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteelle? Ovatko keskustan oppositiopuheet bluffia vai aitoja? Katso koko video!