Valmiuslaki antaa viranomaisille laajat valtuudet sulkea yhteiskunnan palveluita ja rajoittaa ihmisten liikkumista.
Valmiuslakia voidaan käyttää vain poikkeusoloissa, joita on laissa määritelty.
Poikkeusoloiksi luettaisiin esimerkiksi Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys, hyökkäyksen uhka tai sen jälkitila.
Muita poikkeusoloja olisivat yhteiskunnan toimintojen, väestön toimeentulon ja talouselämän toiminnan vaarantuminen sekä suuronnettomuus ja suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti.
Koronaviruksen kohdalla päättäjät joutuvat miettimään sitä, kuinka vakava tartuntatauti koronavirus on ja antaako se syytä valmiuslain käyttämiselle.
Toistaiseksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei pidä tarpeellisena käyttää valmiuslakia. Taustalla on se, etteivät terveydenhuollon asiantuntijat näe yhteiskunnan sulkemisella olevan suurta hyötyä tautiepidemian estämisessä.
Monet tartunnat saaneet selviävät lievillä oireilla, mutta esimerkiksi ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille virus voi olla vaarallinen. Tulkinta valmiuslain tarpeellisuudesta voi olla vaikeata tehdä koronaviruksen kohdalla.
Tartuntatautilaki ollut jo käytössä
Toistaiseksi koronaviruksen kohdalla on sovellettu tartuntatautilakia, joka antaa kunnille vallan päättää karanteeneista ja koulujen, päiväkotien tai muiden tilojen sulkemisesta.
Valtio ei voi tartuntatautilain nojalla sulkea tiloja, mutta se voi suosittaa sitä. Torstaina hallitus juuri suositti yli 500 hengen yleisötapahtumien perumista. Peruutuspäätökset ovat jäämässä aluehallintovirastojen tehtäväksi.
Tiloja voidaan panna kiinni, jos on havaittu laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti.
Laki vaatii, että toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.