Valmiuslakiin on kirjattu useita poikkeusoloja, jotka oikeuttavat sen soveltamisen. Lain tarkoituksena on suojella väestöä ja se antaisi poikkeusoloissa valtiolle paljon valtaa.
Toistaiseksi syksyn koronatilanne ei ole niin paha, että Suomessa olisi tarvittu valmiuslakia. Jos tauti leviää voimakkaasti, päättäjät voivat joutua ottamaan sen taas käyttöön, kuten tehtiin keväällä.
Valmiuslakia voidaan käyttää vasta, kun maa on suuren uhan alla.
Keväällä valmiuslain käyttämiseen tarvittiin niin valtioneuvoston, tasavallan presidentin kuin eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätöksiä. Suomen on oltava vakavissa poikkeusoloissa, jotta lakia saadaan käyttää.
Ensimmäinen valmiuslakiin kirjattu uhka on Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys tai sen uhka.
Muita lakiin määriteltyjä uhkia ovat "väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka" sekä suuronnettomuudet ja suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti.
Lue myös: Mihin valmiuslakia halutaan nyt käyttää? "Siihen minäkin haluaisin nyt saada vastauksen", sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson MTV Uutisille
Kevällä valmiuslailla eristettiin Uusimaa
Valmiuslakia tarvittiin keväällä muun muassa Uudenmaan eristämiseen.
Poikkeusoloissa valmiuslain pohjalta tehtävällä valtioneuvoston asetuksella voidaan tilapäisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, kieltää oikeus oleskella ja liikkua tietyllä alueella, jos se on välttämätöntä terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.
Valmiuslailla turvataan terveydenhuoltoa
Tartuntataudin luomassa kriisissä valmiuslakia voidaan tarvita erityisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan terveydenhuoltoa.
Valmiuslaki mahdollistaa esimerkiksi rajoitukset irtisanomisoikeuteen ja työsuhteen ehtoihin ainakin yhteiskunnan turvallisuuteen ja terveydenhuoltoon liittyvillä aloilla. Irtisanoutuminen esimerkiksi hoitotyöstä ei välttämättä ole poikkeusoloissa mahdollista.
Palvelussuhteen ehdoista voitaisiin poiketa terveydenhuollossa, sosiaali-, pelastus- ja poliisitoimessa sekä hätäkeskuksissa.
Käytännössä poikkeaminen tarkoittaisi sitä, että työvuorojen välisistä lepoajoista voidaan joustaa, ylityötä voidaan teettää työnantajan päätöksellä tai lomien ajankohtia muuttaa.
Hoitotakuusta voidaan luopua
Muita toimenpiteitä voisivat olla poikkeaminen hoitotakuusta eli terveydenhuollossa voidaan luopua tai ainakin joustaa kiireettömän hoidon määräajoista ja eläkkeellä olevien terveydenhoitoalan ammattilaisten velvoittaminen töihin.
Juuri hoitotakuun takia valmiuslaki voi tulla lähiaikoina käyttöön, jos erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin on tehtävä suuria uudelleenjärjestelyjä koronapotilaiden hoidon takia.
Valmiuslain pohjalta tehtävällä asetuksella voidaan myös rajoittaa lääkkeiden tai muiden kulutushyödykkeiden hamstrausta apteekeissa ja kaupoissa.
Kova työkalupakki päättäjille
Voimassa oleva valmiuslaki on tehty vuonna 2012 ja siinä säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana.
Tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
Valmiuslaki tarjoaa päättäjille kovan luokan työkalupakin, jos koronaviruksen voimakasta leviämistä ei voida muuten estää ja riskiryhmien suojelu ja terveydenhuollon kantokyky vaarantuvat.
Monissa kohdin valtioneuvosto eli maan hallitus määrittelee asetuksella, miten tarkalleen valmiuslain eri pykäliä käytetään.
Laissa on varauduttu rankkoihin oloihin
Valmiuslaissa on varauduttu hyvin rankkoihin poikkeusoloihin muun muassa siten, että esimerkiksi energianjakelun, rahoitusmarkkinoiden, sähköisten viestintäjärjestelmien ja kuljetusten toimivuus varmistetaan mahdollisimman hyvin.
Jos esimerkiksi energiasta syntyisi pulaa, muun muassa sähköä, kaukolämpöä ja polttonesteitä olisi mahdollista säännöstellä elintärkeisiin toimintoihin.
Myös kulutushyödykkeitä voitaisiin säännöstellä esimerkiksi ostolupien kautta.
Puolustusvoimat tai esimerkiksi pelastusviranomaiset voisivat lisäksi hätätilanteissa päätöksellään velvoittaa ihmisiä luovuttamaan hallintaansa tavaroita, jos niitä tarvittaisiin esimerkiksi pelastustöihin, energiahuollon turvaamiseen tai joukkojen majoittamiseen.