Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Espoossa toimivan yrityksen vuonna 2019 tapahtuneesta tapaturmasta.
Tapaturmahetkellä yrityksen työntekijä oli valmistamassa liuosta erittäin vaarallisesta kemikaalista puutteellisin suojavarustein.
Työntekijällä oli päällään aukinainen laboratoriotakki sekä suojakäsineet, muttei suojalaseja ja jalassaan hänellä oli tavalliset housut.
Liuoksen teon yhteydessä liuosta pääsi roiskahtamaan työntekijän vaatteille ja lattialle. Työntekijä koitti ensin pyyhkiä liuosta vaatteiltaan, kunnes sitten vaihtoi puhtaan t-paidan ylleen ja palasi töihin.
Tällä välin toinen yhtiön työntekijä pyyhki lattiaa imuliinalla, jonka hän laittoi pyyhkimisen jälkeen tavalliseen roska-astiaan ongelmajäteastian sijaan.
Pian joku työntekijöistä pyysi ulkopuolisen yhtiön siivoojaa puhdistamaan lattian, kertomatta siivoojalle, että lattialle roiskunut aine oli erittäin vaarallista kemikaalia.
Työntekijällä, jonka päälle liuosta roiskui, ilmeni oireita noin tunnin kuluttua. Hätäkeskukseen soitettiin vasta silloin.
Useita syytteitä
Syyttäjän mukaan vastaajat eivät olleet tehneet järjestelmällistä työn vaarojen arviointia eivätkä laatineet kattavia toimintaohjeita vaaratilanteiden varalle.
Kaikki vastaajat kiistivät kaikki syytteet ja katsoivat, että tapaturma johtui siitä, että työntekijä toimi ohjeistuksen vastaisesti.
Syyttäjän mukaan vastaajat eivät olleet myöskään hankkineet jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisia suojavarusteista eivätkä valvoneet niiden käyttöä, eivätkä myöskään huolehtineet riittävän ilmanvaihdon toteutumisesta laboratoriossa.
Näin käräjäoikeus vastasi
Henkilökohtaisten suojalasien puuttumisen osalta käräjäoikeus totesi, että laboratoriossa yhteisessä käytössä olleilla suojalaseilla oli saavutettu samantasoinen ja riittävä turvallisuus kuin henkilökohtaisilla laseilla olisi saatu ja katsoi, että työnantaja ei ollut laiminlyönyt velvollisuuksiaan tältä osin.
Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työnantaja oli laiminlyönyt valvoa suojavarusteiden asianmukaista käyttöä.
Laboratorion ilmanvaihdon osalta käräjäoikeus katsoi, ettei näyttöä ollut sille, että työnantaja olisi laiminlyönyt riittävän ilmanvaihdon toteutumisesta laboratoriossa. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen tältä osin.
Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja oli laiminlyönyt tehdä järjestelmällistä työn vaarojen arviointia kyseessä olleen kemikaalin osalta, ja että työntekijät eivät olleet saaneet riittävää ohjeistusta toimia vaaratilanteessa.
Käräjäoikeuden mukaan kukaan yhtiön työntekijä ei kertonut pelastushenkilökunnalle kemikaalin vaarallisuudesta eikä siitä, että työntekijällä oli edelleen saastuneet housut jalassaan pelastushenkilökunnan saapuessa.
Oikeus tuomitsi johtajille päiväsakkoja ja yhtiölle 40 000 euron sakon
Käräjäoikeus katsoi tekoajaksi syytteen mukaisesti yli kolme vuotta. Kuitenkin käräjäoikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että yhtiön piirissä oli pyritty huolehtimaan työturvallisuudesta asianmukaisesti.
Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön toimitusjohtajalle ja operatiiviselle johtajalle kummallekin 25 päiväsakkoa ja tuotantopäällikölle 20 päiväsakkoa sekä yhtiölle 40 000 euron yhteisösakon.
Yhteisösakon määräämisen osalta käräjäoikeus kiinnitti huomiota työturvallisuussuunnittelutyön huolimattomuuteen yhtiössä, mitä ilmensi se, että vaaratilanteen satuttua useampikaan kokenut työntekijä ei osannut toimia oikein.