Vaarantaisivatko kehitysapuleikkaukset Suomen maineen? Tilastot paljastavat, miten Suomi sijoittuu

Hallitusneuvotteluissa on tänään ratkottu kiistaa kehitysapuleikkauksista. Etenkin perussuomalaiset ja RKP ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon kehitysyhteistyörahoista voidaan leikata.

Perussuomalaiset on ajanut kehitysapuun 500 miljoonan euron leikkauksia. Myös RKP on valmis leikkauksiin, mutta ei yhtä mittaviin kuin perussuomalaiset.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi, että kehitysapuleikkaukset uhkaavat Suomen kansainvälistä mainetta. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan kiisti väitteet ja ihmetteli, miksi Säätytalolla ollaan valmiita leikkaamaan suuria summia suomalaisten arkeen vaikuttavista asioista, mutta ei kehitysavusta.

Lue lisää: Kehitysapu jakaa puolueita – tällaisiin kohteisiin Suomi maksoi kehitysapua viime vuonna

Suomen osuus kehitysapukomiten keskiarvoa enemmän

Suomen kehitysyhteistyömenot olivat viime vuonna noin 1,5 miljardia euroa. Se on noin 0,58 prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Suomen kehitysyhteistyömenojen osuus oli suurempi kuin talousjärjestö OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaiden keskimäärin. OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluu 31 jäsenmaata, ja ne käyttivät kehitysyhteistyöhön keskimäärin 0,36 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Jos Suomi leikkaisi kehitysapua perussuomalaisten esittämät 500 miljoonaa euroa, putoaisi kehitysyhteistyömenojen osuus 0,39 prosenttiin. Se olisi yhä niukasti kehitysapukomitean jäsenmaiden keskiarvon yläpuolella.

Suomi on monien muiden maiden tavoin asettanut tavoitteekseen nostaa kehitysyhteistyömenojen osuus 0,7 prosenttiin bkt:sta. Tähän ylsivät viime vuonna OECD:n kehitysapukomitean maista vain Luxemburg, Norja, Tanska, Saksa ja Ranska.

Vaikuttavatko kehitysyhteistyörahat jäsenyyteen?

RKP:n Henriksson sanoi tänään myös, että Suomen ei kannata edes pyrkiä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi, jos kehitysapuun tehdään rajuja leikkauksia.

Suomi on pyrkimässä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030. 

YK:n turvallisuusneuvostossa on viisi pysyvää jäsenmaata: Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Näiden maiden kehitysyhteistyön osuudet bkt:sta ovat OECD:n mukaan pienemmät kuin Suomella. Esimerkiksi Yhdysvallat käytti kehitysyhteistyöhön 0,22 prosenttia bkt:sta. Suurien maiden kehitysyhteistyön määrärahat ovat kuitenkin usein euroissa mitattuna suurempia.

YK.n turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenmaat valitsee YK:n yleiskokous kahden vuoden kaudeksi kerrallaan. YK:n mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen osuus ei suoraan ole kriteeri jäsenyydelle, sillä vaihtuvat jäsenmaat valitaan maantieteellisen edustavuuden periaatteen mukaan.