Sosiaalipolitiikan ei pidä kuulua EU:n toimivaltaan, sanoo kokoomuksen Aura Salla. SDP:n Pinja Perholehdon mukaan keskusteluja ei pidä pelätä.
SDP:n eurovaaliehdokas Pinja Perholehdon mukaan EU:n sosiaalinen pilari on jäänyt tämän kevään vaalikeskusteluissa vähemmälle huomiolle.
"Sosiaalinen pilari" on vuonna 2017 julkaistu ohjelma, jolla on haluttu yhtenäistää EU:n sosiaalipolitiikkaa, kuten työehtoihin, asunnottomuuden torjumiseen ja vammaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä.
Kokoomuksen eurovaaliehdokas Aura Salla pitäisi puolestaan EU:n näpit irti sosiaalipolitiikasta.
Ihmisiä lähellä olevat asiat on päätettävä Suomessa, eikä sosiaalipolitiikan pidä Sallan mielestä kuulua jatkossakaan EU:n toimivaltaan.
– Sosiaalipolitiikka ja koulutuspolitiikka kuuluvat nimenomaan jäsenvaltioille eikä EU:lle. Viime vuosikymmeninä ne ovat uhanneet valua sinne EU:n päätäntävaltaan, erityisesti komissiolle, joka ei ole demokraattisesti valittu elin. Olisin tosi varovainen tämän sosiaalisen Euroopan suhteen, Salla sanoi MTV:n Vaalistudio-lähetyksessä.
"Tässä olen kyllä hyvin eri mieltä"
Vaalistudio-lähetyksessä pohjustettiin tämän illan Kuumat nimet -eurovaalitenttiä, joka alkaa MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa kello 20.
Perholehto muistutti lähetyksessä EU:lla jo olevasta terveysohjelmasta, jonka ytimeen hän itse olisi halukas nostamaan mielenterveyteen liittyviä asioita.
– Meillä puhutaan työssä jaksamisesta Suomessa. Se koskettaa haasteena kaikkia EU:n jäsenmaita ja siksi [tarvitaan] myös yhteinen koordinaatio ja pohdinta, mitä tehdään EU-tasolla, Perholehto kommentoi.
– Totta kai pitää jättää kansallisvaltioille päätäntävaltaa, mutta minusta näitä keskusteluja ei pidä mitenkään kategorisesti pelätä.
Aura Sallan mukaan mielenterveyspalvelut eivät ole EU-tason asioita, joten hallintoa tai rahaakaan ei pidä lähteä kierrättämään EU-tason kautta.
– Tässä olen kyllä hyvin eri mieltä. Mielestäni EU:lla pitäisi olla enemmän toimivaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Mutta sosiaalipolitiikka, siitä pysyisin kyllä EU-tasolla kaukana, Salla linjasi.
Perholehdon mukaan kyse ei olisi palveluiden järjestämisestä, vaan ylätason toimista ja tavoitteiden asettamisesta.
Terveysohjelmaan tänä vuonna 752 miljoonaa euroa
EU:lla on nykyisellään sosiaalipolitiikassa rajallinen toimivalta. Jäsenvaltiot päättävät itse esimerkiksi minimipalkoista, työeläkejärjestelmistä ja monista muista keskeisistä kysymyksistä.
Aiemminkin juuri SDP:ssä on ollut halukkuutta lisätä EU-tasoista sosiaalipolitiikan koordinaatiota, oikeistopuolueet taas ovat olleet selvästi nihkeämpiä.
Vuonna 2017 lanseerattu "sosiaalinen pilari" ja vuonna 2021 käynnistynyt EU4Health-terveysohjelma ovat esimerkkejä EU-tason sosiaalipolitiikasta.
Terveysohjelman budjetti on tälle vuodelle 752 miljoonaa euroa. Sillä rahoitetaan muun muassa koronapandemian jäljiltä perustettua EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomaista.
Ohjelmalla rahoitetaan myös esimerkiksi Euroopan lääkestrategiaa ja Euroopan terveystietoalue -hanketta, jolla halutaan parantaa terveystietojen liikkuvuutta yli EU-jäsenvaltioiden rajojen.