Tutkija Daniel Sallamaa epäilee, että jos Suomeen vielä saapuu kertarysäyksellä suuri määrä pakolaisia, äärioikeistolaiset ryhmät palaavat katukuvaan nopeasti.
Vuonna 2015 Suomeen saapunut ennätyssuuri määrä turvapaikanhakijoita aktivoi suomalaisen maahanmuuttovastaisen ja äärioikeistolaisen kentän, sanoo tohtorikoulutettava Daniel Sallamaa.
Katso videolta, kuinka uusnatsien viime elokuussa Valkoisen talon edessä järjestämä
mielenosoitus kuihtui kokoon.
Nyt katuaktivismi kuten partioinnit ja mielenosoitukset ovat vähentyneet ja moni kolme vuotta sitten syntyneistä maahanmuuttovastaisista ja äärioikeistolaisista ryhmistä viettää hiljaiseloa. Netissä kuitenkin kuohuu yhä.
Aktivismi saattaa nostaa päätään vielä
Sallamaa sanoo, että kentän tulevaisuudella on monta eri mahdollista kehityskulkua. Jos Suomeen saapuu kertarysäyksellä suuri määrä pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, maahanmuuttovastaiset ja äärioikeistolaiset ryhmät todennäköisesti palaavat katukuvaan nopeasti.
– Vaikka moni silloin perustetuista ryhmistä on passivoitunut, niiden aktiivit ovat verkottuneet toistensa kanssa ja pystyisivät todennäköisesti tuomaan ryhmät takaisin kaduille nopeammin ja voimakkaammin kuin 2015, Sallamaa sanoo.
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tuomio herättää pelkoa kentällä
Jos maahanmuutto säilyy nykyisellään, monen ryhmittymän toiminta luultavasti passivoituu entisestään.
– Ryhmistä se, joka on onnistunut ylläpitämään suhteellisen säännöllistä aktiivisuuden tasoa, on kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) Suomen-osasto. Jos meillä on tilanne, jossa kentällä on ihmisiä, joilta menee ryhmä alta, ei ole ollenkaan mahdotonta, että yksittäisiä henkilöitä yrittää hakeutua Vastarintaliikkeen pariin, Sallamaa sanoo.
Turun hovioikeus päätti syyskuun lopulla lakkauttaa PVL:n yleisen edun vastaisena. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, joten PVL järjestää yhä esimerkiksi mielenosoituksia.
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden antamat tuomiot ovat herättäneet kielteisiä kannanottoja muissa ryhmissä ja myös jonkin verran pelkoa siitä, että muitakin järjestöjä ryhdyttäisiin kieltämään.
– Vastarintaliike saattaa myös saavuttaa jonkinlaista marttyyrin asemaa muiden ryhmien keskuudessa, Sallamaa sanoo.
Se, johtaako tilanne lopulta mihinkään laajempaan, konkreettiseen ja pitkäaikaiseen Vastarintaliikettä tukevaan toimintaan, on hänen mukaansa aivan toinen asia.
PVL eroaa muista suomalaisista ääriliikkeistä
Rotubiologian korostaminen tekee Sallamaan mukaan PVL:stä jokseenkin poikkeuksellisen verrattuna muihin Suomessa toimiviin ääriliikkeisiin.
– Useammin suomalaisia maahanmuuttovastaisia liikkeitä ajaa ennemmin pelko siitä, että länsimainen kulttuuri joutuisi islamin alistamaksi Suomessa ja Euroopassa.
Sallamaa painottaa, että vaikka maahanmuuttovastaisen ja äärioikeistolaisen kentän retoriikka on osin väkivaltaa ihannoivaa, siihen liittyvää fyysistä väkivaltaa on Suomessa esiintynyt suhteellisen vähän. Ryhmien käytännön aktivismi on suurimmaksi osaksi ollut laillista mielenilmaus- ja muuta toimintaa.