Vainoaminen kohdistuu yhä useammin viranomaisiin – kansanedustaja ehdottaa poliiseille koodinimiä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Tiia Palmén

    tiia.palmen(at)mtv.fi

    Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Eniten vainoamista esiintyy parisuhteissa tai eron jälkeen, mutta se voi saada monia eri muotoja.

    Rikospaikan Murharyhmä keskusteli vainoamisesta ja siitä, mitä kaikkea se pitää sisällään.

    – Vainoaminen on ei-toivottavaa ja jatkuvaa lähestymistä. Yleisimmillään se liittyy lähisuhde- ja parisuhdeväkivaltaan, rikoylikomisario (evp.) Thomas Elfgren kertoo.

    – Tekomuodot ja osateot voivat olla hyvin monimuotoisia kaiken kaikkiaan, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala toteaa.

    Rainialan mukaan vainoaminen liittyy usein tilanteeseen, kun parisuhde alkaa hajota. Monesti vainoamista on jo edeltänyt väkivaltaa.

    – Toinen osapuoli ei yksinkertaisesti hyväksy sitä, että on tullut jätetyksi.

    – Usein vainoaja pitää yhteyttä kaikilla eri tavoilla: soittelemalla, sähköpostilla, käydään työpaikalla, seurataan, käydään pihalla, voidaan törmätä muka sattumalta. Tapoja on monia, kansanedustaja ja virkavapaalla oleva rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo.

    Yhä useammin vainoaminen kohdistuu myös viranomaisiin, kuten poliiseihin tai syyttäjiin.

    – Nykyään on niin helppo eri kanavien kautta uhkailla, häiritä tai vainota tuomareita, syyttäjiä, poliiseja ja sosiaaliviranomaisia. Valitettavasti somekanavat tekevät siitä jokapäiväistä, Kinnunen sanoo.

    Kinnunen ehdottaa, että esimerkiksi poliisien nimien ei tarvitsisi olla esillä, vaan he voisivat kulkea koodinimillä.

    – Se hieman hidastaisi vainoamista.

    Mitä uhri voi tehdä asialle, kun toinen alkaa vainota häntä? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta tai MTV Katsomosta.

    Lue lisää aiheesta:
    Vainoaminen Rikospaikka Lähestymiskielto Rikos

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •