Väitöskirja: Syntyvyys laskee jyrkimmin tietyillä koulutusaloilla – työttömyysriski ja pienipalkkaisuus vaikuttavat

Syntyvyys on vähentynyt Suomessa nopeasti vuodesta 2010. Voimakkainta lasku on ollut koulutusaloilla, joilla työttömyys on verraten korkea, tulot matalat ja julkisella sektorilla työskentelevien osuus pieni.

Näitä ovat erityisesti taide- ja humanistiset alat, joilla syntyvyys on ollut jo ennestään verraten matala.

– Laskun voimakkuus on yhteydessä koulutusalojen epävarmuuteen, sanoo väitöskirjatutkija Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.

Lue myös: Syntyvyys mittaushistorian alimmalla tasolla Suomessa

Terveys- ja opetusaloilla syntyvyys on laskenut muita aloja vähemmän. Näillä aloilla työskentelevät ovat entuudestaan saaneet enemmän lapsia kuin muilla aloilla työskentelevät.

Esikoisia syntyy yhä vähemmän - suurin pudotus matalasti koulutetuilla

Vuoteen 2010 asti naiset saivat Suomessa yhä useammin lapsia yli 30-vuotiaina. Sen jälkeen syntyvyys on kuitenkin vähentynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, myös yli 30-vuotiailla.

– Kyse ei ole vain lastensaannin lykkääntymisestä myöhemmälle iälle. Ennusteiden perusteella myös lopulliset lapsiluvut pienenevät selvästi, Hellstrand sanoo.

Suurin osa syntyvyyden laskusta paikantuu ensimmäisiin lapsiin: esikoisia syntyy yhä vähemmän. Muutos on nopein matalasti koulutetuilla.

Parisuhteissa tapahtuneet muutokset eli avo- ja avioliittojen solmimisen vähentyminen ja erojen yleistyminen selittävät osan ilmiöstä. Syntyvyyden lasku liittyy paljolti siihen, että pareille ei synny ensimmäistäkään lasta. Myös toisia ja kolmansia lapsia syntyy aiempaa harvemmalle.

Lue myös: Hallitus päätti, ettei yksityisellä tehtäviä hedelmöityshoitoja enää tueta – Simpukka ry huolissaan vaikutuksista syntyvyyteen

– On tärkeää pyrkiä ymmärtämään nykyistä paremmin, miksi parisuhteisiin ei synny lapsia yhtä usein kuin ennen, ja löytää uusia tapoja tukea niitä, jotka toivovat lapsia, Hellstrand kertoo.

Perhepolitiikan vaikutusmahdollisuudet riittämättömät

2010-luvun kehitys osoittaa, että syntyvyys voi laskea nopeasti myös maissa, joissa hyvinvointijärjestelmä on kattava ja työn ja perheen yhdistäminen tehty verrattain helpoksi. 

Tutkimustulosten perusteella syntyvyyteen vaikuttaminen on osittain perhepolitiikan keinojen ulottumattomissa.

- Lapsettomuus yleistyy nopeimmin vähiten koulutetuilla, ja he eivät välttämättä hyödy työn ja perheen yhteensovittamiseen tähtäävästä politiikasta yhtä paljon kuin muut ryhmät. Lapsiperheille suunnatut etuudet ja palvelut puolestaan eivät vaikuta esimerkiksi sopivan puolison puuttumisesta johtuvaan lapsettomuuteen, Hellstrand toteaa.

Lue myös: Pelko lapsen menettämisestä varjosti Jenny Sirénin elämää vuosien lapsettomuuden jälkeen – "Näin unia siitä, että poikani lentää parvekkeelta ja hyppään hänen peräänsä"

Väitöstutkimuksen tulokset korostavat, että Pohjoismaiden on tärkeää kiinnittää politiikassaan nykyistä enemmän huomiota väestön ikääntymisen kiihtymiseen. 

Esimerkiksi nykyistä suuremmat investoinnit koulutukseen ja työllisyyteen voisivat osittain kompensoida työikäisen väestön määrän vähentymistä. Samalla ne voivat lisätä syntyvyyttä, sillä hyvästä taloudellisesta asemasta on tullut Pohjoismaissa yhä tärkeämpi edellytys lasten saamiselle sekä naisilla että miehillä.

Hellstrand esittää väitöskirjansa Drivers and future of the fertility decline in the 2010s: an analysis of Finland and other Nordic countries julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa lauantaina 29.4.2023.

Lue myös: HS: Äidiltä evättiin pääsy synnytyssairaalaan, vauva kuoli kohtuun

Lue myös: Yhä useampi vauva syntyy tulevaisuudessa taksin takapenkille