Matala syntyvyys iskee talouteen, mutta menetys saadaan takaisin panostamalla koulutukseen ilman lisärahaa, tutkimus paljastaa

Suomen syntyvyys on vajonnut nopeasti ja väestön ikääntyminen kiihtyy. Työikäisten osuus väestöstä pienenee, mikä nähdään yleensä uhkatekijäksi yhteiskunnan taloudelliselle kestävyydelle.

Investointi on mahdollista toteuttaa ilman lisärahoitusta, sillä koulutettavat ikäluokat pienenevät.

Säästöillä yli vuosi lisää koulunkäyntiä

Tutkijat laskivat, kuinka paljon viime vuosien syntyvyyden lasku säästää koulutusmenoissa.

Kokonaishedelmällisyysluku on laskenut koronaepidemiaa edeltävien vuosien tasosta (1,45) nykyiseen noin 1,3:een. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen laskennallisesti synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin kyseisenä vuonna.

Jos säästyvät rahat käytettäisiin kouluttamaan ikäluokat nykyistä korkeammin, se tarkoittaisi yli vuotta lisää koulunkäyntiä lasta kohden. 

– Näin saataisiin kompensoitua merkittävä osa syntyvyyden alenemisen pitkän aikavälin talousvaikutuksista, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Lue myös: "Suomessa lapsettomuus saattaa olla maailman korkeinta": Väestöprofessori perusteli hätkähdyttävän arvionsa MTV:lle

"Maahanmuuttoa tulee edistää ja lastensaamisen tielle tulevia esteitä purkaa"

Suomessa matala syntyvyys on todennäköisesti tullut jäädäkseen. Yhteiskunnan on välttämätöntä löytää keinoja sekä vaikuttaa että sopeutua väestörakenteen muutoksiin, toteaa professori Mikko Myrskylä Helsingin yliopistosta.

– Koulutukseen investoiminen on tärkeä keino turvata yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä. Lisäksi tarvitaan myös muita toimia: maahanmuuttoa tulee edistää ja lastensaamisen tielle tulevia esteitä purkaa, sanoo Myrskylä.

Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallia. Taloudellisen kestävyyden mittareina käytettiin bruttokansantuotetta henkeä kohti, palkkasummaa ja eläkemenoja suhteessa palkkasummaan.