Valitukset suoratoimitukseen erikoistuneista verkkokaupoista nousussa – näin tunnistat dropshipping-huijauksen

Uudenlaisesta välikäsiverkkokaupasta tulee paljon valituksia kuluttajaviranomaisille.

Suoratoimitus verkkokaupan liiketoimintamallina yleistyy vauhdilla. Samalla myös toimintamallin englanninkielinen termi dropshipping tulee yhä tutummaksi myös Suomessa.

Suoratoimitus tarkoittaa käytännössä sitä, että verkkokauppa myy tuotteita, joita sillä ei ole fyysisessä varastossaan. Sen sijaan verkkokaupan yrittäjä hankkii tuotteen kolmannelta osapuolelta, useimmiten Kiinasta. Valmistaja lähettää tuotteen suoraan asiakkaalle, ja suoratoimitusyrittäjä toimii ainoastaan välikätenä.

Toimintamallia varjostaa sen huono maine. Tuotteiden toimitusajat voivat olla pitkiä ja laatu heikkoa. Ulkomaalaiset yrittäjät saattavat myös usein esiintyä suomalaisena verkkokauppana.

Euroopan kuluttajakeskusten verkoston piirissä on huomattu, että ilmiö lisääntyy vuosittain ja uusia toimijoita tulee alituisesti.

– Kuluttajilta tulee yhä enemmän suoratoimitusta koskevia yhteydenottoja ja valituksia. Meille saattaa tulla jostain tietystä verkkokaupasta yksittäisiä yhteydenottoja ja seuraavana hetkenä huomataankin, että se verkkokauppa on kadonnut markkinoilta kokonaan, Euroopan kuluttajakeskuksen erityisasiantuntija Oskari Stenius kertoo.

Valitukset koskevat Steniuksen mukaan yleisimmin sitä, että ostettu tuote ei ole vastannut sovittua tai se on ollut viallinen.

Suomen Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen Andreas Ögård vahvistaa Steniuksen huomion.

– Voin sanoa, että tämä toimintamalli on yleistynyt paljon. Tänä päivänä on yksinkertaista aloittaa verkkokauppa, esimerkiksi Shopify-verkkoalustalla. Liittyminen myös esimerkiksi Amazoniin kauppiaaksi on erittäin yksinkertaista.

Ilmiön kehitystä voidaan jo nyt havaita, sillä jotkut kauppiaat saattavat käyttää fyysisen varastonsa lisäksi myös suoratoimitusta. Ögårdin mukaan tätä tehdään jo paljon.

– Sen lisäksi tätä tehdään myös niin, että moni henkilö tekee sitä niin sanotusti passiivisena tulona.

Huonot käännökset voivat paljastaa

Steniuksen mukaan usein ilmoitus dropshipping-huijauksesta tehdään tuotteista, joita ei ole toimitettu lainkaan.

– Sitten kun on vähän tarkemmin katsottu vaikkapa muiden asiakkaiden kommentteja netissä, niin aika sama kaava siellä tuntuu toistuvan, eli verkkokauppa on kadonnut jo markkinoilta. Pitkää toimitusaikaa taas voi selittää se, että tuotteet tulevat usein Kiinasta, Stenius muistuttaa.

Euroopan kuluttajakeskus saa myös paljon ilmoituksia verkkokaupoista, jotka ovat näennäisesti suomalaisia.

– Verkkosivut ovat usein suomenkielisiä, mutta sitten, kun aletaan tutkailla tarkemmin verkkosivun sisältöä, huomataan että ne ovat huonosti laaditut, useimmiten kehnoja käännöksiä. Tästä voi mahdollisesti päätellä, että yritys ei ole suomalainen. Esimerkiksi Hollannissa on useita dropshipping-toimijoita, Stenius kertoo.

Suoratoimitus on toimintamallina helppo aloittelevalle yrittäjälle, koska tuotteista ei tarvitse pitää kallista varastoa tai maksaa tuotteista etukäteen. Toinen suuri etu on, että toimintaa on helppo pyörittää, eikä pakkaamisesta tai lähettämisestä tarvitse huolehtia.

Täysin mutkatonta suoratoimitus ei yrittäjälle ole. Myyjä ostaa tuotteen vasta, kun asiakkaalta on tullut tilaus, ja esimerkiksi kateprosentit voivat jäädä melko pieniksi. Myyjä on myös itse vastuussa tuotteista, vaikka moka tapahtuisi toimittajalle. Päänvaivaa saattaa tuoda esimerkiksi viallinen tuote ja palautusoikeus.

Ögårdin mukaan riskit pohjautuvat lopulta siihen, millaisen sopimuksen yrittäjä tekee alkuperäisen valmistajan kanssa.'

Luottokortti ja PayPal turvallisia

Suoratoimitusten ongelmatilanteissa kuluttajan käytettävissä olevat keinot riippuvat siitä, missä verkkokauppa sijaitsee. Jos myyjä sijaitsee Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa, pystyy Euroopan kuluttajakeskuksen verkosto auttamaan.

– Silloin me voimme sovitella kuluttajariitaa myyjän suuntaan. Toimivaltamme edellytyksenä on, että myyjän kotivaltiossa on vastaava kuluttajakeskus, kuten meillä Suomessa, Stenius neuvoo.

Jos myyjä on EU-alueen ulkopuolella, täytyy Steniuksen mukaan kartoittaa muita mekanismeja. Turvallisia maksutapoja ovat esimerkiksi luottokortti tai PayPal.

– Tulee mieleen esimerkiksi luotonantajan vastuu, eli jos kuluttaja on ostanut tuotteen luotolla ja tuotetta ei sitten toimiteta tai se on virheellinen, eikä asiasta neuvottelu myyjän kanssa tuota tulosta, niin kuluttaja pystyy kääntymään luotonantajan puoleen ja esittämään sille maksunpalautusvaatimuksen, Stenius kehottaa.

Verkkokaupoissa on usein mukana Klarna-verkkorahoituspalvelu. Jos kuluttaja on maksanut tuotteen Klarnan maksutavalla, voi asiakas kääntyä Klarnan maksuturvan puoleen, joka Steniuksen mukaan luonteeltaan muistuttaa luotonantajan vastuuta.

Jos kuluttaja on maksanut tuotteen perinteisellä tilisiirrolla ja myyjä sijaitsee EU-alueen ulkopuolella, arvioi Stenius hyvin pieneksi kuluttajan mahdollisuutta saada kauppahintaa takaisin.

– Aina kannattaa pyrkiä neuvottelemaan myyjän kanssa. Jos se ei auta, kannattaa tarkastella sitä, onko kauppapaikalla käytössä jokin oma riidanratkaisumekanismi, jonka puoleen kuluttaja voisi kääntyä, Stenius summaa.

Katso myös: Toimittaja klikkasi Facebook-huijauslinkkiä, näin siinä kävi!


Lue myös:

    Uusimmat