Lankesitko sinäkin? Helsinkiläistä kivijalkakauppaa ei ollut olemassakaan

Merkkitakki ja upeat kengät murto-osalla kauppojen hinnoista! Jos somemainos vaikuttaa suorastaan satumaisen hyvältä, olet mahdollisesti tulossa huijatuksi. Suomeksi itseään mainostavat ja suomalaisia paikannimiä viljelevät muotikaupat eivät välttämättä ole todellisia kotimaisia kauppoja, vaan jotakin aivan muuta.

Lue myös: Petosten asiantuntija varoittaa "räjähdysmäisesti" lisääntyneistä huijauksista

Helsinkiläistä Niemi Putiikin kivijalkakauppaa ei ollut olemassakaan

Esimerkiksi suomeksi Facebookissa mainostava Niemi Putiikki sai monet mainoksellaan harhaan: yhtiö kertoi surevansa helsinkiläisen kivijalkakauppansa sulkemista ja tarjoavansa sulkemisen vuoksi alennuksia, mutta tosiasiassa kivijalkakauppaa ei ole olemassa. Aiheesta uutisoi aiemmin Helsingin Uutiset. 

Facebookin mainoskirjaston mukaan mainoksesta on liikkunut myös versiota, josta tieto kivijalkaputiikista on poistettu.

Mai Niemi Finnish Fairytale Shopin -nimisen helsinkiläiskaupan omistaja Mai Niemi kertoi Helsingin Sanomille, että huijaukseen langenneet ovat ottaneet yhteyttä häneen ja ilmeisesti uskoneet tilanneensa tuotteita hänen kaupastaan. 

– Saan päivittäin puheluita, joissa ihmiset ovat kertoneet tilanneensa vaatteita verkkokaupasta. Osa ihmisistä saapuu hakemaan vaatteita liikkeestäni, Niemi kertoi haastattelussa.

Kuluttajaneuvonta kehottaa 31.8.2023 julkaistussa tiedotteessaan varovaisuuteen Niemi Putiikin kanssa.

Johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta kertoo, että Niemi Putiikista on elokuun 2023 aikana tullut noin 40 yhteydenottoa.

– Ne ovat koskeneet etupäässä sitä, että kuluttaja on saanut virheellisiä, tilausta vastaamattomia tuotteita, tai on tullut yllätyksenä, että tavarat tulivatkin Kiinasta ja ne tulisi sinne myös omalla kustannuksella palauttaa, Saastamoinen kertoo.

Niemi Putiikin mainoksesta on poistunut väite kivijalkakaupasta, mutta se ei poista tehtyä haittaa.

– Kuluttajien annettiin selkeästi ymmärtää, että kyseessä on kotimainen yritys ja että yrityksellä olisi perinteinenkin kivijalkaliike Helsingissä. Tämä ei ilmeisesti pitänyt paikkaansa.

Lue myös: Pitääkö puhelin sammuttaa joka päivä, kuten australialaisia kehotettiin tekemään? Suomalaisella asiantuntijalla parempi vinkki

Mikään uusi ilmiö verkkokauppahuijaukset eivät Saastamoisen mukaan kuitenkaan ole.

– Kyseessä voi olla drop shipping -malli, jossa tavaroita toimittaa tässä tapauksessa taho Kiinasta. Tämä on aika yleinenkin liiketoimintamalli, jossa myyjä ei pidä tavaraa omassa varastossaan, vaan ostaa tuotteen toiselta toimittajalta asiakkaan tilausta varten, Saastamoinen kuvailee. 

Sinänsä "dropshippaaminen" on aivan sallittua, mutta asiasta tulee kertoa selkeästi kuluttajille. 

Väärän tiedon antaminen tai tietojen pimittäminen on kuluttajasuojalain vastaista. Ostajaa ei saa johtaa harhaan; sen sijaan hänelle pitää antaa tuotteesta ja sen ostamiseen liittyvistä asioista todenmukaista tietoa. 

Yllätys takkiostoksilla: "Huijaussivustot suorastaan vyöryivät silmille"

MTV Uutiset sai tietoonsa tilanteen, jossa perhe etsi tyttärelleen uutta laskettelutakkia. Toivottu merkki oli tiedossa ja sitä etsittiin netistä.

– Ensimmäistä kertaa huijaussivustot suorastaan vyöryivät silmille. Aito Dope-merkkisten vaatteiden kauppa on dopesnow.com, mutta hakutuloksissa tuli vastaan mm. dopetakkisuomi.com, dopesnow-suomi.com, dopesnowsuomi.com, dope-suomi.com ja dopetakki.com. Ulkoasu oli sama kuin oikeilla sivuilla, mutta teksti jollain Google Kääntäjällä tuotettua. Muille maille ja eri tuotemerkeille on varmasti olemassa omat versionsa, perheenjäsen kertoo.

Erilaisista epäilyttävistä kaupoista on varoiteltu myös somessa. Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.

Suomenkielinen sivu ei riitä: "Ei siihen nykyään voi luottaa"

Kuluttajan voi olla vaikea tunnistaa, milloin tuote on suomalaisen kaupan sijaan tulossa esimerkiksi Kiinasta. Edes nettisivujen suomen kieli ei takaa mitään.

– Ei siihen nykyään voi luottaa. On hyvä huomata, että suomenkielinen verkkokauppa tai .fi-päätteinen osoite eivät aina tarkoita, että kauppa olisi kotimainen tai tuotteet toimitettaisiin Suomesta. Verkko-ostoksilla on hyvä olla erittäin tarkkana, Saastamoinen muistuttaa.

Hän tarkistaisi verkkokaupassa ensimmäiseksi sen, kertooko yritys selkeästi sekä nimensä, katuosoitteensa, puhelinnumeronsa että sähköpostiosoitteensa. Pelkkä maininta "liikkeestä Helsingissä" ei riitä.

Esimerkiksi yksi MTV Uutisten penkoma "helsinkiläiskauppa" kertoi palautusohjeissaan, että tuotepalautukset on "ehkä lähetettävä Kiinaan". Osoitetta tai puhelinnumeroa itseään helsinkiläiseksi mainostanut kauppa ei antanut.

– Kannattaa lukea toimitus- ja käyttöehdot. Sieltä saattaa paljastua ulkomaisia kytköksiä. Vanha ohje on, että liian hyvältä kuulostava tarjous saattaa olla huijaus. Vaikka annetaan ymmärtää, että nyt pitäisi toimia nopeasti, kiireeseen ei kannata mennä mukaan. Kannattaa käyttää vähän aikaa ja tarkistaa firman taustoja, Saastamoinen sanoo.

Lähtökohtaisesti Saastamoinen pitäisi huolestuttavana sitä, että suomeksi tehdyn verkkokaupan konttori sijaitseekin esimerkiksi Aasiassa, eikä asiasta anneta tietoa tai se on piilotettu käyttöehtoihin. 

– Tässä olisi kyseessä taho, joka on tarkoituksella tehnyt suomalaisten kuluttajien kanssa kauppaa. Mutta jos toimija sijaitsee toisella puolella maailmaa, kuluttajan voi olla vaikeampi pitää kiinni oikeuksistaan. Saattaa olla, että jos kuluttaja käyttää lakisääteistä peruuttamisoikeuttaan, tavara tuleekin palauttaa Aasiaan, mistä voi aiheutua huomattavia kustannuksia. 

Palautuksen maksullisuus ei sinänsä ole ongelma; palauttamisen kuuluukin maksaa, ellei yritys ole sitoutunut vastaamaan kuluista.

– Mutta ei ole asianmukaista jättää kertomatta, että tavarat tulee palauttaa johonkin muualle kuin Suomeen. Palautus on tässä tapauksessa paljon kalliimpaa.

Lue myös: Ethän ladannut tätä sovellusta? Voi varastaa tietosi – poista heti

Tarkista myös maksuvaihtoehdot

Maksuvaihtoehdotkin voivat kertoa jotakin, sillä esimerkiksi luottokorttimaksussa kuluttajalla on tietty turva ongelmien varalta. Kuluttajaa harhaan johtava kauppa saattaakin tarjota vain yhtä tapaa maksaa ostos.

– Jos maksuvaihtoehtoja ei ole, voi olla viisaampaa tehdä ostokset muualta. Jos epäilyttää, voi tarkistaa googlettamalla muiden käyttäjien kokemuksia, Saastamoinen toteaa.

– Yksi vinkki verkko-ostamiseen on, että kannattaa maksaa luottokortilla aina, kun se on mahdollista. Niemi Putiikin osalta maksuvaihtoehtona oli myös Klarna. Eri maksuvälittäjäillä voi olla erilaisia omia ostajan turvapalveluita. Ongelmatilanteessa voi myös olla yhteydessä maksuvälittäjään.

Saako huijauskaupasta rahat takaisin?

Epäilyttävästä kaupasta tilanneille voi käydä monella tavalla. Kenties tavarat saapuvat, kenties eivät; tuotteet saattavat muistuttaa tilattua tai olla jotakin aivan muuta. Palauttaminen on yleensä tehty sekä hankalaksi että maksulliseksi.

Jos ostoksen epäilyttävästä kaupasta on mennyt tekemään, toivoa saattaa vielä olla. Ongelmatilanteessa kannattaa ensin reklamoida tuotteen myyjälle niihin yhteystietoihin, joita hän on ilmoittanut. Mikäli reaktiota ei kuulu, muitakin reittejä on. Rikosilmoituksenkin voi tehdä.

– Jos on maksanut tilauksen luottokortilla, voi olla yhteydessä luotonantajaan. Kun on kysymys yrityksen sopimusrikkomuksesta ja kuluttajalla olisi oikeus saada rahojen palautus, nämä samat rahojenpalautusvaatimukset voi esittää myös luottoyhtiölle, Saastamoinen vinkkaa.

– Kuluttajaneuvonnan puoleen voi aina kääntyä. Katsomme sitten, mitä olisi tehtävissä. Jos kyseessä on muussa EU-maassa sijaitseva myyjä, voi kääntyä Euroopan kuluttajakeskuksen puoleen. Jos myyjä sijaitsee jossakin muualla, emme välttämättä pysty muuten auttamaan kuin toimintaohjein.

Eräällä MTV Uutisten selaamalla kauppasivustolla tosin kerrottiin suoraan, ettei yrityksessä olla "halukkaita tai velvollisia osallistumaan riidanratkaisumenettelyyn kuluttajasovittelulautakunnassa". Silloin ei liene yllätys, että riitatilanteessa yritys ei tule vastaan.

– Sellaisessa tilanteessa kotimaisten tai muiden EU-maiden kuluttajaviranomaisten on aika vaikea auttaa. Kuluttajalla on tietysti olemassa kotimaisia ja EU:n laajuisia sovittelu- ja ratkaisumenettelyjä, mutta niihin osallistuminen on yrityksille vapaaehtoista. Ongelmatilanteissa kuluttajaviranomaiset pyrkivät sovittelemaan, mutta molempien osapuolten pitäisi olla siihen suostuvaisia, Saastamoinen sanoo.

Some-mainostenkin perusteella voi toki löytää aitoja, hyviä ja luotettavia kauppoja. Varovaisuutta kannattaa kuitenkin noudattaa, eritoten sosiaalisessa mediassa.

– Ei kannata suin päin rynnätä ostoksille. Erityisen varovainen olisin somessa pyörivien mainosten suhteen, eli erityistä tarkkuutta siinä. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää, Saastamoinen muistuttaa.

Katso myös: Huijausviestejä on liikkeellä entistä enemmän – pitäisikö digiturvallisuuden opetusta olla jo koulussa?

Osittainen lähde: KKV, Ecc