Ruokavirasto pohtii, olisiko Suomessa tarvetta ryhtyä seuraamaan koronatilannetta valkohäntäpeurakannassa.
Tuoreessa yhdysvaltaistutkimuksessa yli kolmasosalla tutkituista valkohäntäkauriista eli valkohäntäpeuroista oli koronaviruksen vasta-aineita. Asiasta uutisoi aiemmin Länsi-Suomi.
– Kyllähän tässä hieman huolissaan pitää olla, sillä Suomessakin on runsas valkohäntäkaurispopulaatio. Vähän hälytyskellot soi tässä ja mietitään, miten Suomessa tämä asia nyt selvitettäisiin, sanoo Ruokaviraston erikoistutkija Ari Kauppinen.
Kauppisen mukaan valkohäntäpeuroilla on reseptori, johon koronavirus pääsee helposti sitoutumaan ja aiheuttamaan tartunnan. Populaatiossa virus leviää tehokkaasti.
Kauppinen toivoo, että metsästyskauden alkaessa suomalaisista peuroista saadaan näytteitä Ruokavirastoon. Peuroista voitaisiin ottaa ihmisten tavoin nenä-nielunäytteitä, mikä onnistuu myös kuolleilla eläimillä.
Jos virusta löytyy Suomen peurakannasta, täytyy selvittää, miten se vaikuttaa ihmisiin. Eniten se todennäköisesti voisi altistaa metsästäjiä, Kauppinen pohtii.
Suurin riski piilee siinä, että eläimestä ihmiseen siirtyessä virus saattaa muuntautua tavalla, johon rokotteet eivät tehoa.
– Tällainen riski on olemassa.
Monet eläimet voivat kantaa koronavirusta
Kauppilan mukaan tiedossa on kymmeniä eläinlajeja, jotka koronavirusta voivat kantaa. Jotkut eläinlajit ovat alttiimpia kuin toiset, eikä kaikkiin eläimiin se voi tutkimustiedon perusteella voi tarttua laisinkaan.
Maailmalla virustartuntoja on diagnosoitu ainakin kissoilla ja koirilla, sekä eläintarhoissa suurilla kissaeläimillä ja kädellisillä. Myös esimerkiksi minkit ja saukot voivat kantaa virusta.
Lemmikkieläinten tartunnat ovat pääosin oireettomia tai lieväoireisia. Eläimestä ihmiseen koronaviruksen ei ole havaittu tarttuneen.
Ihminen on tällä hetkellä kuitenkin viruksen leviämisen kannalta olennaisin laji.
– Eläintartunnat ovat tällaisia sivujuonteita.
Katso Ruokaviraston erikoitutkijan haastattelu kokonaisuudessaan artikkelin alussa olevalta videolta.