Eniten palautettiin muun muassa särkylääkkeitä ja hengityssairauksien lääkkeitä.
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan, että suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja lääkkeitä vuosittain noin 80 miljoonan euron arvosta. Asiasta tiedottaa Apteekkariliitto.
Tutkimusjakson aikana tyypillisimmin apteekkiin palautettu lääkeryhmä oli hermostoon vaikuttavat lääkkeet, joiden osuus palautetuista lääkkeistä oli lähes viidennes.
Seuraavaksi eniten palautettiin hengityselinsairauksien lääkkeitä, joiden osuus oli 16 prosenttia. Aineenvaihduntasairauksien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeiden osuus palautetuista oli reilut kymmenen prosenttia.
Määrällisesti eniten palautettiin parasetamolia sisältäviä särkylääkkeitä.
Lue myös: Suomalaiset tuovat vastustuskyvyn kehittäneitä bakteereja lomamatkoilta – antibiootit uhkaavat menettää tehoaan
Arvio hukkaan menevien lääkkeiden vuotuisesta arvosta perustuu laskelmaan, joka tehtiin apteekeissa toteutetun kolmen päivän tutkimusjakson perusteella. Tutkimuksessa oli mukana 82 apteekkia Suomen yli 800 apteekista.
Lääkepalautusten määrät vaihtelevat paljon muun muassa apteekin koon mukaan. Tämä otettiin huomioon laskelmissa painotuksella.
Tutkimuksen tehnyt väitöskirjatutkija Mella Louhisalmi kertoo, että arvioon pitää suhtautua tietyllä varovaisuudella, koska tutkimusjakso oli hyvin lyhyt.
– Tätä voidaan kuitenkin pitää hyvänä arviona, Louhisalmi sanoo STT:lle.
Hän muistuttaa, että lääkejätteen arvo voi olla jopa suurempi, koska aiemman tutkimuksen mukaan noin kymmenesosa kotitalouksista ei palauta käyttämättä jääneitä lääkkeitä apteekkiin.
Kuluja yhteiskunnalle
Tutkimuksessa asiakkailta kysyttiin syitä, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Yleisimmät syyt palauttaa lääkkeitä olivat lääkkeen lyhyt säilyvyysaika avattuna, sairauden tai oireiden parantuminen, lääkepakkauksen tarpeettoman suuri koko ja lääkkeen vaihto toiseen lääkkeeseen.
Hukkaan menneet lääkkeet aiheuttavat kustannuksia kansalaisten lisäksi myös yhteiskunnalle. Kela-korvausten arvo käyttämättä jääneistä lääkkeistä on tutkimuksen arvion mukaan vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.
Lääkkeiden käyttämättä jääminen kuormittaa myös ympäristöä. Lääkejätteet on määritelty vaarallisiksi jätteiksi, sillä ne voivat olla pieninäkin pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle.
Huonoin vaihtoehto on kaataa lääkkeet viemäriin, josta ne voivat kulkeutua pelloille ja luonnonvesiin. Käyttämättä jääneet lääkkeet pitäisi aina palauttaa apteekkiin.
Lue myös: Milloin lääkkeet siitepölyallergiaan kannattaa oikeasti aloittaa? Keuhkolääkäri vastaa
Keinoja lääkejätteen vähentämiseen
Lääkejätteen määrää on mahdollista vähentää. Apteekkariliiton mukaan yksi keino olisi se, että uusi lääkehoito aloitettaisiin aina pienimmällä pakkauskoolla ja yhdellä pakkauksella. Tämä edellyttäisi, että lääkeyritykset hakisivat korvattavuuden piiriin kattavasti myös pienet lääkepakkaukset.
– Olisi tärkeää, että lääkettä määrätessään lääkäri kirjoittaisi reseptiin maininnan, jos kyse on lääkehoidon aloituksesta. Näin apteekissa osattaisiin tarjota pienempää määrää siltä varalta, että lääke ei sovikaan ja lääkehoito joudutaan keskeyttämään heti hoidon alussa, sanoo Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva tiedotteessa.
10:11
Katso myös: Miten voidaan estää bakteerien kehittämä vastustuskyky antibiooteille?