Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tänään Suomen ensimmäisen kansallisen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset. Tulokset olivat pääosin myönteisiä, mutta kehitettävääkin riittää.
Tulosten mukaan enemmistö kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista on tyytyväisiä palveluun. THL toteutti kyselyn keväällä 2022, ja siihen vastasi 42 000 asiakasta.
Julkisessa keskustelussa korostuvat usein vanhuspalveluiden ongelmat.
– Ikäihmisten kokemat laatuongelmat nostetaan yleensä esille aina, mutta positiivisia asioita on kentällä paljon. On hyvä, että niistäkin keskustellaan, toteaa Helsingin seniorisäätiön toimitusjohtaja Marika Metsähonkala.
Laatuongelmat ovat olleet esillä erityisesti viime vuosina.
– Vuosia sitten julkisuudessa oli paljon keskustelua ikäihmisten palveluiden laatuongelmista, ja sen jälkeen vanhuspalvelulakiakin alettiin uudistamaan. Sen jälkeen tämä kansallinen kyselykin on tullut Suomeen, sillä se sisältyy tähän lainsäädännön uudistukseen, kertoo THL:n projektikoordinaattori Suvi Leppäaho.
Lue myös: Kotihoitoa epäillään iäkkään pariskunnan laiminlyönnistä Pöytyällä, vaikka vanhukset eivät olleet sen asiakkaita – poliisi selittää rikosepäilyn perusteet
Hoitajien aika asiakkaille tärkeää
Kyselyn mukaan palveluissa ikäihmiset kokevat hyväksi muun muassa sen, että henkilökunnalla on aikaa heille ja että työntekijät ovat ystävällisiä.
– Tästä muodostuu turvallisuuden tunne ikäihmisille, kertoo Metsähonkala.
Metsähonkalan mukaan asiakastyytyväisyys kulkee käsi kädessä sen kanssa, että myös työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja voivat vaikuttaa työnsä sisältöön. Nimenomaan työntekijöiden osallisuus vaikuttaa Metsähonkalan mukaan siihen, että tilanne on kohentunut vuosien varrella.
Lue myös:THL:n kysely: Hoiva-avustajia palkattaisiin tuhatpäin vanhustenhoitoon, jos heitä olisi tarjolla
Epäkohdiksi nousevat yksinäisyys ja virikkeiden puute
Vaikka enemmistö kyselyyn vastanneista oli palveluun tyytyväisiä, myös kehitettävää löytyi.
– Asiakkaat haluavat lisää aikaa hoitajien kanssa. Ymmärrystä kuitenkin löytyy hoitajien kiireeseen ja sille, että palveluita joutuu välillä odottamaan, Leppäaho sanoo.
Myös yksinäisyyden tunne ja virikkeiden puute nousivat esille.
– Virkistystoiminta ja ulkoilmamahdollisuudet olivat yksi kipukohta. Henkilöstön aika ei näihin toimiin riitä, sillä esimerkiksi ulkoilu vie aika paljon resurssia näin talvisin, kun laitetaan talvivaatteet päälle ja on liukasta ulkona, niin siihen tarvitaan henkilöstöä paljon.
Leppäaho korostaa myös järjestöjen, vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisten läheisten merkitystä. Myös Metsähonkala korostaa omaisten panosta. Nähtäväksi jää, tuoko hoitajamitotuksen nostaminen apua palveluiden tilanteeseen. THL:n kysely on pilottimalli, ja tuloksilla ja raporteilla toivotaan muutosta alalle. Hoitajien työmarkkinatilanne on ollut kärkkäästi esillä keväällä ja kesällä palkkariitaan liittyen, ja se vaikuttaa mielikuvaan vanhustenhoidosta työpaikkana.
– Tämä ei ole auringonlaskuala. Todella toivon, että saamme veto- ja pitovoimaa nostettua, Metsähonkala kertoo.
9:44
Mistä koostuu hyvä vanhustenhoito?