Satavuotisjuhliaan viettävä Suomen suurloosi haluaa hälventää mainettaan salamyhkäisenä järjestönä.
Vapaamuurariliikkeellä on kaksi salaisuutta, jotka ovat saaneet mielikuvituksen laukkaamaan jo vuosisatoja.
Suomen suurloosin suurmestari Henrik Nylanderin mukaan järjestön rituaalin ja jäsentietojen salaaminen on johtanut siihen, että niihin liittyen on keksitty kaikenlaisia yhteyksiä.
1700-luvun alussa syntyneen valtavirran vapaamuurariliikkeen ympärille onkin muodostunut useita salaliittoteorioita niin maailmalla kuin Suomessakin.
Nylanderin mukaan salaliittoteorioita on aina ollut ja niitä jaksetaan kehittää lisääkin.
– Jos hyvin rakentaa, niin tästä saa vaikka minkälaisia salaliittoteorioita. Eipä niistä yhtäkään ole koskaan nähty, että pitäisivät paikkansa, Nylander toteaa.
Suomen suurloosi viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan.
Julkinen salaisuus
Vapaamuurarit sitoutuvat vakuutuksessaan pitämään salassa kaksi asiaa, joista toinen on rituaalin sisältö.
Symbolien ja vertausten kautta toteutettava, vapaamuurarien hyveitä opettavasta rituaalista on alueellisia versioita, vaikkakin kaikissa on nähtävissä samankaltaisia elementtejä.
Jos hyvin rakentaa, niin saa vaikka minkälaisia salaliittoteorioita, sanoo suurmestari Henrik Nylander.
Rituaalin voi nähdä internetaikana olevan eräänlainen julkinen salaisuus, sillä rituaalin tekstejä ja tapahtumia on vaikea pitää enää salassa.
– Meidän rituaalia ei ihan sellaisenaan mistään löydy, mutta jenkkirituaali ja Englannin rituaali ovat ihan netistä haettavissa, Nylander sanoo.
Rituaalin vaikutuksen kuvataan kuitenkin välittyvän vain se itse kokemalla.
– Rituaali on yhtä paljon kokemusta kuin lukemista. Se on elämys sille ihmiselle, joka siihen osallistuu, etenkin uutena. Sitä kokemustahan ei mistään kirjasta tai videosta saa, sanoo vapaamuurareiden satavuotisjuhlinnan hankejohtaja Lauri Helaniemi.
Jäsenyyden salaamisen taustalla vainot
Toinen vakuutuksen alainen salaisuus on toisen vapaamuurarin jäsenyys.
– Nyt on ehkä enemmän avautumassa se, että kertoo olevansa vapaamuurari. Toisistamme emme kerro sitä edelleenkään, Nylander sanoo.
Jäsenyyden salaamisessa on myös ymmärrettävä historiallinen tausta, sillä vapaamuurareita on vastustettu ja jopa vainottu.
– Natsi-Saksan aika on varmaan pahin esimerkki, Nylander sanoo.
Suomalainen vapaamuurarius täyttää 100 vuotta.
Natsi-Saksan vainoissa kohteeksi joutuivat myös vapaamuurarit, mutta tarkkaa määrää natsien surmaamista vapaamuurareista ei ole tiedossa.
Natsien vainojen taustalla oli myös salaliittoteorioita.
Antisemitistien propagandatarkoituksiin luotu ja väärennetyistä asiakirjoista koostuva Siionin viisaiden pöytäkirjat kuvaili juutalaisten maailmanvalloituksen salaliittoteoriaa, jossa mukana oli myös vapaamuurarit.
Natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin teksteissä vapaamuurarien väitettiin myös liittoutuneen juutalaisten kanssa.
Tattarisuon tapaus ja Anti-Masonic Party
Salaliittoteorioita vapaamuurareista on levitetty Suomessakin.
Suomessa tunnetuimpiin tällaisiin salaliittoteorioihin kuuluu vapaamuurareiden väitetty osallisuus 1930-luvun niin kutsuttuun Tattarisuon tapaukseen.
Tapauksen jälkeen äärioikeistolainen Isänmaallinen kansanliike IKL jatkoi vapaamuurarivastaista propagandaa.
Yhdysvalloissa syntyi myös 1820-luvulla jopa poliittinen puolue vastustamaan vapaamuurareita. Puolueen syntymisen taustalla oli William Morganin salaperäinen katoaminen, mistä syytettiin vapaamuurareita.
Morgan oli sanonut ennen katoamistaan aikovansa paljastaa vapaamuurareiden salaisuuksia.
Anti-Masonic Party eli suomennettuna vapaamuurarien vastainen puolue sai parhaimmillaan kymmeniä paikkoja maan edustajainhuoneeseen, mutta jäi lopulta lyhytikäiseksi.
Se ei myöskään ollut kiihkeän vapaamuurarivastainen, sillä se tuki muun muassa vuoden 1832 presidentinvaaleissa entistä vapaamuurari William Wirtiä, joka ei suostunut tuomitsemaan vapaamuurariliikettä.
Vapaamuurarit koetaan edelleen salamyhkäisiksi
Vuonna 2019 Taloustutkimuksella teetetyn tunnettavuustutkimuksen mukaan noin puolet vastaajista koki vapaamuurarit salamyhkäiseksi.
Se on ollut yksi syy, miksi Suomen suurloosin alaiset vapaamuurarit ovat halunneet tuoda toimintaansa avoimesti esiin satavuotisjuhlintansa yhteydessä.
Helaniemen mukaan salamyhkäisyydellä on toki myös toinenkin puoli. Jo liittyneille jäsenille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin, mikä heitä oli viehättänyt vapaamuurariudessa.
– Mystisyys-sana nousi sieltä esille. Kun pannaan mystisyys ja salamyhkäisyys vaakakuppeihin, niin nehän ovat ihan sama asia, Helaniemi toteaa.
Ennen koronapandemiaa Suomen suurloosin alaisten vapaamuurareiden määrä oli yli 7 500, mutta pandemian aikana jäsenmäärä laski. Nyt kasvua on kuitenkin taas ollut, vaikkei vielä olla päästy pandemiaa edeltäviin lukemiin.
Suomen suurloosin alaisiin looseihin kuuluvia vapaamuurareita on nykyisin noin 7 400.
Naisia ei edelleenkään jäseniksi
Valtavirran vapaamuurariksi ei oteta naisjäseniä. Säännön taustalla on vapaamuurareiden perussääntö vuodelta 1723.
Koska vapaamuurareilla ei ole kansainvälistä kattojärjestöä, perussäännön muuttamiseksi ei ole olemassa mekanismia. Naisjäsenien ottaminen taas veisi Suomen suurloosilta muiden maiden suurloosien tunnustuksen.
Nylander muistuttaa kuitenkin muiden vapaamuurarijärjestöjen hyväksyvän jäsenikseen myös naisia.
– Voimme kannustaa heitä ja jopa ohjatakin heitä niiden järjestöjen piiriin. Voimme olla ystävällisissä väleissä näiden järjestöjen kanssa, mutta emme voi tehdä näiden järjestöjen kanssa rituaalista yhteistyötä, Nylander sanoo.
Kansallisarkistoon auenneessa vapaamuurarinäyttelyssä on nähtävillä Englannista lainaan saatu alkuperäinen painos perussäännöstä. Näyttely on auki marraskuun alkuun saakka Kansallisarkiston aukioloaikoina.