Jokirapujen rutto ei tapa kaikkia tartunnan saaneita, vesistöön jää usein kantajia.
Ruokavirasto varoittaa, että epänormaalisti käyttäytyvät tai kuorivaurioiset jokiravut voivat olla rapuruton kantajia. Asia on ajankohtainen, sillä tämän vuoden ravustuskausi käynnistyi viime sunnuntaina.
Suomessa rapuruttoa tavataan pääasiassa kahta tyyppiä, joki- ja täplärapujen ruttoa. Jokiravulle täpläraputyypin rapurutto aiheuttaa nopeasti kuoleman. Sen sijaan jokiraputyypin rapurutto ei välttämättä hävitä kaikkia tartunnan saaneita jokirapuja, vaan vesistöön jää usein taudin kantajia.
Ruokavirasto korostaa, että jokirapukannan elvyttäminen edellyttää tällaisen piilevän rapuruttotartunnan poissulkemista tutkimuksin. Viraston mukaan sille toimitetut rapunäytteet ovat tärkeitä. Ruokavirasto tutkii maksutta kaikki luonnonvaraisten rapujen tautinäytteet.
Myös kuolleen ravun voi nykyään tutkituttaa, mutta ne kannattaa poimia heti talteen esimerkiksi pakastimeen pilaantumisen estämiseksi.
Myös ihminen levittäjänä
Rapurutossa käytösmuutoksia voivat olla liikkuminen päiväsaikaan, runsas kuoren rapsuttelu tai halvausoireet. Tautia kantavilla ravuilla on myös usein kuoressa ruskeita, pigmentoituneita alueita tai niiltä saattaa puuttua raajoja.
Rapurutto voi siirtyä ruttoa kantavan ravun mukana tai itiöinä, jotka uivat vapaana vedessä. Samoin kaikki kosteana vesistöstä toiseen siirretyt ihmisten välineet voivat siirtää tartunnan, mukaan lukien kalastus- ja vesiurheiluvälineet.
Tutkittujen rapujen määrä on Ruokaviraston mukaan jäänyt Suomessa kahtena viime vuotena vähäiseksi. Siksi rapuruton esiintymisestä on saatu vain vähän varmistettua tietoa.
Vuonna 2022 ruttoa löytyi jokiravuista Suomesta yhden kerran sumputuskokeen yhteydessä. Tuolloin kyseessä oli jokiraputyypin rutto. Vuonna 2023 rapuruttoa ei todettu jokiravuissa lainkaan, ei myöskään alkuvuonna 2024.
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomen vuotuinen rapusaalis on ollut viime vuosina Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle kymmenes on ollut jokirapuja. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.