Suomen vastaanottojärjestelmässä olevien ihmisten määrä on nyt korkeampi kuin koskaan aiemmin. Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun hakemusten käsittely etenee kuitenkin sujuvasti.
Yli 35 000 Ukrainan sotaa paennutta on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua. Maahanmuuttovirasto on lisännyt resursseja eri tehtäviin ja myös uusia vastaanottokeskuksia on avattu. Vastaanottoyksikön tulosalueen johtajan Olli Snellmanin mukaan resurssilisäys on ollut merkittävä.
– Pelkästään Maahanmuuttovirastoon on näiden tilapäisen suojelun päätösten tekoon vaadittu lisää henkilöstöresursseja. Vastaanottoyksikköön on tullut lisää henkilöstöä ihan käytännön tekemisen ohjaamiseen, Snellman sanoo.
Resursseja vaaditaan monilla eri sektoreilla Maahanmuuttoviraston lisäksi. Snellman muistuttaa, että Ukrainasta on saapunut muun muassa tuhansia koululaisia ja ukrainalaisilla on oikeus myös esimerkiksi työvoimapalveluihin.
Snellman uskoo, että tilapäisen suojelun hakijoiden virta jatkuu myös syksyllä. Tilapäistä suojelua myönnetään vuodeksi kerrallaan, joten ensi keväänä ensimmäisten suojelupäätös raukeaa.
Tilanne on erilainen vuoteen 2015 verrattuna
Suomeen tuli edellisen kerran suuri määrä turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Silloin saapujia oli yli 32 000. Tuolloin hakijoista noin 90 prosenttia majoittui vastaanottokeskuksissa ja haki turvapaikkaa heti saapuessaan.
Moni Ukrainasta saapunut ei ole vielä hakenut tilapäistä suojelua Suomesta. Ukrainasta voi saapua Suomeen viisumivapaasti. Siksi tilapäisen suojelun hakemuksia voi tulla myös jo aiemmin Suomeen saapuneilta.
Noin kaksi kolmannesta Ukrainasta paenneista löytää majoituksen omatoimisesti. Monet majoittuvat esimerkiksi ystävien tai sukulaisten luona ja kausityöntekijöiden voi olla mahdollista yöpyä työpaikan tarjoamassa majoituksessa. Kausitöiden loppuminen syksyllä voikin muuttaa tilannetta.
Yksityismajoittujat hakevat neuvoja palvelupisteeltä
Maahanmuuttovirasto tarjoaa neuvoja ja ohjeita Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua hakeneille.
Maahanmuuttoviraston vastaavan ohjaajan Juha Paltilan mukaan suurin osa ihmisistä kaipaa neuvoja suojelu- tai turvapaikanhakuprosessiin sekä tavallisiin arkipäivän tilanteisiin.
– Monet kysyvät esimerkiksi, mitä palveluita heille kuuluu ja mitä palveluita meiltä voi saada, ihan arkisia kysymyksiä, Paltila kertoo.
Toiminta suorastaan räjähti talvella Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, mutta nyt kävijöiden määrä on tasaantunut.
Oleksandr Shchypanov oli käymässä yksityismajoittujien palvelupisteessä perheensä kanssa. Hän kertoo hyödyntäneensä palvelua kysyäkseen neuvoja muun muassa elämän aloittamiseen uudessa maassa sekä lasten päiväkodin ja koulun suhteen. Perheessä on kolme pientä lasta.
– Esikoisemme pääsi täällä ensimmäiseltä luokalta, ja sai jopa stipendin, Shchypanov kertoo ylpeänä.
Perheen suunnitelmissa on kaikesta huolimatta palata pian takaisin Pultavan kaupunkiin Keski-Ukrainaan, jossa he uskovat olevan turvallista. He eivät kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta palata vielä takaisin Suomeen.