Yli 2 000 paikkaa katoaa vastaanottokeskuksista tämän vuoden loppuun mennessä. Osa vastaanottokeskusten asukkaista joutuu muuttamaan toiselle puolelle maata mukanaan vain välttämätön.
Mukaan sai ottaa vain sen, mitä pystyi itse kantamaan.
Loka-marraskuun vaihteessa osa Äänekosken vastaanottokeskuksessa asuneista ukrainalaisperheistä joutui lähtemään kodeistaan ilman heille lahjoitettuja kodintavaroita.
– Joidenkin perheiden siirto tehtiin niin äkkiä, että ukrainalaiset eivät ehtineet pakata kotinsa tavaroita, jotka he olivat saaneet lahjoituksena suomalaisilta. Nämä lahjoituksina suurella vaivalla kerätyt tavarat joutuivat kaatopaikalle, kertoo vapaaehtoisena toimiva Johanna Arho-Forsblom.
Äänekosken vastaanottokeskusta ylläpitävän Kotokunta Oy:n toimitusjohtaja Juhani Pälve sanoo, että asiakkaiden suurien huonekalujen muuttamista paikkakunnalta toiselle ei kustanneta. Tästä on Pälven mukaan tiedotettu asiakkaille ensimmäisen kerran jo heti vastaanottokeskukseen saapuessa.
– Uudelleen asiasta on muistutettu keskuksen lakkauttamisinfossa, joka on pidetty asiakkaille heti, kun yksikkö on asiasta saanut tiedon, Pälve kertoo.
Pälven mukaan asiakkaille on aina uudella paikkakunnalla perushuonekalut odottamassa asunnossa.
Arho-Forsblomin mukaan perushuonekalujen lisäksi kovia kokeneet ukrainalaiset kuitenkin kaipaavat kodikkuutta esimerkiksi verhojen, sohvien ja kodinkoneiden muodossa. Lisäksi Arho-Forsblom on huolissaan siitä, että joidenkin ukrainalaisperheiden on jälleen aloitettava kaikki alusta.
– Lapset lähtivät koululuokista, päiväkotiryhmistä ja jo hiukan tutun pihapiirin leikkipaikat jäivät. Heille lahjoitetut lelut tai polkupyörät eivät enää kuuluneet heille. Muuttaminen on raskasta. Kaiken jättäminen monta kertaa on kohtuutonta, Arho-Forsblom kommentoi.
Johanna Arho-Forsblom on pitkään koordinoinut apua Äänekoskelle saapuville Ukrainan sotaa pakeneville ihmisille.
Siirtoja toisiin vastaanottokeskuksiin on ollut Pälven mukaan joitakin kymmeniä. Ne koskevat asiakkaita, jotka eivät halua hakea kotikuntamerkintää, eivät ole olleet yhtä vuotta järjestelmässä tai ovat turvapaikanhakijoita. Ukrainalaiset eivät lähtökohtaisesti ole turvapaikanhakijoita, vaan saavat tilapäistä suojelua.
– Valtaosa Äänekosken vastaanottokeskuksen asiakkaista siirtyy kuntalaisiksi Äänekoskelle ja he saavat muuttaa kaikki tavaransa mukanaan, Pälve sanoo.
Pälve korostaa, että lakkauttamispäätös on kaikille osapuolille poikkeava ja harmittava.
– Totta kai olisimme mielellämme jatkaneet toimintaa pohjoisessa Keski-Suomessa.
Lue myös: MTV kysyi tekoälyltä, kenen pitäisi neuvotella rauha Ukrainaan – ehdotti heti neljää nimeä
Maahantulijoita entistä vähemmän
Äänekosken vastaanottokeskuksen lakkauttamispäätös tuli osin yllätyksenä niin vapaaehtoisille auttajille kuin monelle ukrainalaiselle asukkaallekin.
Päätöksen taustalla on Maahanmuuttoviraston eli Migrin päätös lopettaa vastaanottokeskusten lisäpaikat. Muutokset lisäpaikkamäärissä koskevat 24 vastaanottokeskusta.
– Lisäpaikkojen lakkauttaminen koskee yhteensä noin 2000 asiakasta eri puolilla Suomea, kertoo Migrin vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi.
Lisäpaikkoja ei tarvita tulevaisuudessa enää yhtä paljon kuin aiemmin, sillä maahantulijoiden kokonaismäärä on laskussa.
Lue myös: Sotaa paennut ukrainalaisperhe on asunut espoolaisen Matin kotona yli vuoden: "Sain lottovoiton"
Nurmi kertoo, että vastaanottojärjestelmään on tällä hetkellä rekisteröityneenä noin 26 000 asiakasta, joista 77 prosenttia on ukrainalaisia. Viime vuonna asiakkaita oli enimmillään jopa yli 50 000.
– Ennakoimme, että vastaanottokapasiteetin määrää on tarpeen vielä kuluvan vuoden aikana laskea. Maahantulijoiden kokonaismäärä on laskussa ja samanaikaisesti ukrainalaisten kuntaan siirtyminen on tehostunut. Näistä syistä paikkatarve vastaanottojärjestelmässä on vähentynyt ja näillä näkymin vähenee edelleen, Nurmi selventää.
Hänen mukaansa vastaanottokeskusten asiakkaiden tilanteet tarkastellaan yksilöllisesti yhdessä vastaanottokeskuksen kanssa.
– Kaikista asiakkaista, joita muutos koskee, huolehditaan, mutta osan majoitusratkaisuihin voi tulla muutoksia.
Lisäpaikkojen sopimuksia ei jatketa seuraavien palveluntuottajien kanssa:
- Kotokunta Oy
- Luona Oy
- FRK, Österbottens Svenska distrikt
- Pohjanmaan maahanmuuttokeskus Oy
- SPR, Satakunnan piiri
- SPR, Varsinais-Suomen piiri
- Medivida Oy
7:05
Katso video: Matti Huomanen avasi ennakkoluulottomasti kotinsa ovet ukrainalaisille.
Kaikki eivät voi jäädä
Äänekosken kaupungin maahanmuuttokoordinaattorin Titta Veijasen mukaan tilapäisen suojelun statuksella olevat voivat valita vapaasti kotikunnan mistä vain, kun 12 kuukauden asumisehto on tullut täyteen.
– Äänekoskelle kotikuntalaisiksi on siirtymässä yhteensä noin 80 ihmistä vastaanottokeskuksen sopimuksen päättymistiedon jälkeen, Veijanen sanoo.
Vapaaehtoisena Äänekoskeen saapuville ukrainalaisille apua yli 2,5 vuotta koordinoinut Johanna Arho-Forsblom harmitteleekin etenkin niiden tilannetta, jotka ovat asuneet Suomessa alle vuoden eivätkä näin ollen voi jäädä jo tutuksi ja rakkaaksi käyneelle paikkakunnalle.
– Monelle perheelle on löytynyt oma ystäväperhe Äänekoskelta. Se on parasta integraatiota. Olen kuljettanut ukrainalaisia puhtaisiin metsiimme ja olemme järjestäneet paljon yhteisiä tapahtumia. On harmillista, että osa perheistä on joutunut nyt pakon edessä siirtymään muualle, Arho-Forsblom toteaa.