Vegaaniruokavalioon liittyy sekaravintoa suuremmat ravitsemukselliset riskit, sillä siinä rajoitetaan lähtökohtaisesti keskeisiä ruoka-aineita, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola.
Erkkola kuuluu valtakunnalliseen työryhmään, joka seuraa jatkuvasti lasten ja nuorten ravitsemusta Suomessa. Erkkola on ollut koostamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syödään yhdessä -ruokasuosituksia lapsiperheille.
Haasteita voi Erkkolan mukaan koitua, jos motiivit vegaaniksi ryhtymisessä ovat esimerkiksi eläinten hyvinvoinnissa ja ravitsemustietämys on heikompaa. Tiedonlukutaito voi olla hänen mukaansa vähäisempi esimerkiksi silloin, jos vanhemmilla on vain vähän koulutusta.
Siihen ei voida Erkkolan mukaan luottaa, että kaikki vegaanit osaisivat koostaa ruokavalion oikealla tavalla, vaikka suurin osa olisikin hyvin tietoisia vegaaniruokavalion haasteista.
– Väestötasolla suositellaankin ravitsemusterapeutin konsultointia, kun halutaan valita vegaaniruokavalio lapselle päiväkodissa, hän perustelee.
Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti eri mieltä
Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti ja Vegaanin ravitsemus -kirjan kirjoittaja Johanna Kaipiainen kyseenalaistaa käytännön.
– Jollei ole syytä huoleen lapsen kasvusta ja kehityksestä, on turha käyttää perhettä terveydenhuollon vastaanotolla. Se on outoakin, kun kyseessä on usein eettinen vakaumus, hän sanoo.
Kaipiaisen mukaan monilla paikkakunnilla vegaaniruokaa ei tarjota edelleenkään päiväkodeissa lainkaan. Esimerkkinä hän mainitsee Oulun lisäksi Lappeenrannan ja yleisesti pikkupaikkakunnat.
Kaipiainen näkee ongelmallisena sen, että päätöksenteko asiasta on jätetty yksittäisille kunnille.
– Tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnan mukaan. Näinhän sen ei pitäisi olla.