Onko sinullakin huonot ruokailutottumukset? Nämä ovat suomalaisten ruokavalion keskeiset haasteet

Kesällä 2023 julkaistiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joissa ihmisiä kehotetaan muun muassa rajoitettuun punaisen ja vaalean lihan syöntiin.

Yksittäinen kuluttaja voi tehdä toki valintoja omakohtaisesti, mutta laajempaan kulttuurimuutokseen kaivataan enemmän.

Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Lef4Life) julkaisivat ravitsemussuosituksiin liittyvän politiikkasuosituksen, jonka tarkoituksena on saada kaikki yhteiskunnan sektorit tukemaan kestävään ruokavalioon siirtymistä.

Helsingin yliopiston ravitsemustutkija Sari Bäck vieraili Huomenta Suomessa kertomassa, mitkä ovat suurimmat ongelmat suomalaisten ruokavalioissa tällä hetkellä ja miten yhteiskunta voi tukea suomalaisia ravintovalinnoissa.

Katso yllä olevalta videolta, miten yksinkertaisimmillaan omaa ostokäyttäytymistään voi muuttaa ruokakaupassa kestävämpään ja terveellisempään suuntaan. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa jutun lopusta löytyvältä videolta.

Lue myös: Lääkäri määräsi hedelmiä ja vihanneksia "reseptillä" – millaiset olivat vaikutukset?

Mikä on suurin ongelma suomalaisten ruokavaliossa?

Suomalaisten ruokavaliossa on tällä hetkellä tiettyjä asioita liian paljon ja tiettyjä taas liian vähän.

– Keskeinen haaste on se, että suomalaiset syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Vain joka viides saavuttaa suositellun tason, Sari Bäck kertoo.

Toinen keskeinen ongelma on punaisen ja prosessoidun lihan määrä ruokavaliossa. Bäck kertoo, että 80 prosenttia miehistä ja naisista neljännes ylittää suositellun määrän.

Lisäksi suomalaisten ruokavaliossa on liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sekä liian vähän kuituja.

Lue myös: Syötkö puoli kiloa kasviksia päivässä? Tältä määrä oikeasti näyttää

Kasvisvalioon siirtyminen ei romahduta proteiinin määrää

Tällä hetkellä suomalaiset saavat Bäckin mukaan eniten proteiinia lihasta, maitotuotteista sekä viljatuotteista. Tutkimusten mukaan proteiinin saanti ei kuitenkaan putoa merkittävästi kasvisruokavalioon siirryttäessä.

Kesällä päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa määritelty suunta, johon ihmisten tulisi pyrkiä, on kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio.

– Silloin proteiinin saanti vaihtuisi enemmän kalapuolelle ja kasvikunnan proteiineihin, Bäck toteaa ja muistuttaa myös täysjyväviljatuotteiden tärkeydestä.

Lue myös: Yleinen vaiva koskettaa lähes kaikkia suomalaisia: Kehossa mylläävä tulehdustila altistaa useille kansantaudeille

Kulttuurimuutos opitaan jo lapsena

Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa omiin valintoihinsa, mutta ruokailutottumusten muuttamiseen kaivataan Bäckin mukaan kaikki yhteiskunnan sektorit.

Kulttuurimuutos on hyvä aloittaa ja varhaiskasvatuksen ja koulun ruokakasvatuksessa.

– [Siellä] voidaan edistää kestävää ja terveellistä ruokavaliota, koska sieltä tottumukset sitten siirtyvät aikuisuuteen, Bäck toteaa.

Ravitsemussuositukset olisi hyvä huomioida myös esimerkiksi kuntien ja hyvinvointipalveluiden järjestämissä joukkoruokailupalveluissa sekä työpaikkaruokailussa.

– Sehän on pitkä perinne Suomessa, että siellä [työpaikkaruokaloissa] on opittu jo salaattia syömään, nyt siellä voidaan jatkossa oppia syömään myös kasviproteiinia enemmän perinteisen liharuoan sijaan.

Kaupanala taas voi tukea muutosta tuotesijoittelun ja mainosten kautta, jonka lisäksi ostokäyttäytymistä voitaisiin mahdollisesti ohjata myös terveellisempiin ja kestävämpiin vaihtoehtoihin veromuutosten avulla.

Lue myös: Alkoholi lisää syöpäriskiä, ja yksi juoma on erityisen "kova myrkky" – tässä syy

Lue myös: Pätkäpaastosta voi olla paljonkin hyötyä terveydelle, kunhan muistaa oleellisen asian: "Terveyshyödyt kumoutuvat, jos..."

Lue uusimmat lifestyle-jutut!

Katso myös: Huonoja ruokailutottumuksia halutaan muuttaa ylhäältä käsin