Keksijä Veijo Vaakanainen oli vuonna 1997 aikaansa edellä. Hänen kehittämänsä kameralla varustettu matkapuhelin sai tuolloin tyrmäävän vastaanoton.
Joensuussa pelikaupan omistanut Vaakanainen sai vuonna 1997 idean murtoyrityksen jälkeen: hälytyslaite, joka soittaisi valittuun numeroon ja ottaisi kuvan murtoveikosta.
Vaakanainen pisti tuumasta toimeen ja ryhtyi suunnittelemaan uutta laitetta. Hän päätti yhdistää Nokian matkapuhelimen ja Nintendon peleissä käytetyn kameran, jolla pelaajan kuvan sai televisioruutuun.
– Tein prototyypin, joka oli minulla ihan käytössä. Kun sokan vetäisi pois, lähti puhelimesta hälytys eli soitto kotiin ja samalla puhelimeen yhdistetty kamera otti kuvan, Vaakanainen kertoo MTV:n haastattelussa.
"Se syntyi kuin sivutuotteena"
Prototyyppiä ihastellessaan mies sai kuitenkin jatkoidean: miksei kameraa voisi käyttää kännykässä myös muuten?
– Se syntyi vain sivutuotteena. Lopulta vaadin patenttia matkapuhelimelle, joka on varustettu kameralla, jolla voi kuvata sekä yksittäisiä kuvia että liikkuvaa kuvaa. Materiaali voitiin taltioida muistikortille tai lähettää eteenpäin.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Prototyyppi maailman ensimmäisestä kameralla varustetusta matkapuhelimesta ei vakuuttanut ihmisiä ennen vuosituhannen vaihdetta.
"Kuka nyt kännykässä kameraa tarvitsee?"
Aikaansa edellä ollut huima idea ei kuitenkaan saanut kannatusta.
– Sitä sitten rupesin esittelemään muille ja kaikki sanoivat, että kuka nyt kännykässä kameraa tarvitsee? Vaakanainen kertoo.
Mies esitteli keksintöään myös Nokialle, mutta matkapuhelinjättikään ei innostunut.
– Olin jo esitellyt ideaa Nokialle ennen tekemääni patenttihakemusta. Sieltä kuitenkin tuumattiin myös, että eihän kännykässä kameraa tarvitse. Olin kymmenen vuotta liian aikaisessa keksintöni kanssa, Vaakanainen arvelee.
Samsung rynnisti edelle
Hieman patenttihakemuksen jälkeen Patentti- ja Rekisterihallitus antoi välipäätöksen, jonka mukaan Vaakanaisen keksinnössä olisi patentoitavaa. Hän kuitenkin luopui patenttihakemuksestaan myöhemmin, koska siitä olisi tullut kuluja, eikä Nokiakaan innostunut ideasta.
– Jätin projektin kevättalvella 1999, koska ajattelin, ettei Nokiaa kiinnostanut. Myöhemmin kamerakännyköiden yleistyttyä selvitin Patentti- ja Rekisterihallitukselta, kenellä oli patentti kännykkäkameraan ja selvisi, että Samsung oli tehnyt vastaavan pakettihakemuksen saman vuoden joulukuussa, Vaakanainen kertoo.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Veijo Vaakanainen on myös aktiivinen kuvaaja.
"Silloin tullut arviointivirhe"
Keksijä ei tyytynyt kohtaloonsa, vaan jatkoi uraansa yrittäjänä. Noin kuusi vuotta sitten hän kertoi tapahtumista myös Helsingissä järjestetyillä keksijäpäivillä, johon osallistui myös yksi Nokian patenttiosaston entinen lakimies.
– Hän kyseli, voiko kuvata prototyyppiä. Hän sitten tuumasi vain, että siinä on silloin tullut arviointivirhe, sillä jos Nokia olisi vetänyt sitä eteenpäin, olisi se saanut kaikki lisenssimaksut.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Veijo Vaakanainen asuu Joensuun Enolla.
Keksijä henkeen ja vereen
Vaakanainen kertoo saavansa ideoita keksintöihin tyypillisesti käytännön tarpeista ja arkisista tilanteista.
– Käytännöstähän nämä keksinnöt aina tulevat. Ensimmäinen keksintöni oli saunan ilmastoinnin putkenpäänsuoja, mies kertoo.
Vaakanainen on toiminut ikänsä yrittäjänä. Koulunsa hän on käynyt sähköpuolen oppien parissa.
– Aina pitää kyseenalaistaa, mitä on tehty, ja että eikö sitä voisi tehdä toisella tavalla? Siitä ne keksinnöt tulevat.
Ensimmäisenä Vaakanaisen tarinasta kertoi sanomalehti Karjalainen.