Rahapeliyhtiö Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut parantaakseen kustannustehokkuutta ja karsiakseen päällekkäisyyksiä.
RAY:stä, Fintotosta ja Veikkauksesta luotiin yhtenäinen rahapeliyhtiö vuoden alussa.
Neuvottelujen piirissä on 960 ihmistä, ja arvio on, että yt-neuvottelut voivat johtaa jopa 140 työsuhteen päättymiseen.
Lisäksi noin 20 ihmisen toimenkuviin voi tulla olennaisia muutoksia. Veikkauksen henkilöstömäärä on nykyisellään noin 2000.
-Tavoitteenamme on kilpailukykyinen tulevaisuuden rahapeliyhtiö, ja panostamme voimakkaasti digitaaliseen liiketoimintaan. Parannamme kustannustehokkuutta verrattuna aiempaan kolmen toimijan kokonaisuuteen. Kehitämme yhtenäisiä, uuden yhtiön toimintamalleja, perustelee toimitusjohtaja Olli Sarekoski.
Ammattiliitto Pron mukaan yt-neuvottelujen piirissä on enimmäkseen toimihenkilötehtäviä. Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi pitää Veikkauksen toimintatapaa outona.
Hän huomauttaa, että edelliset yt-neuvottelut päättyivät vasta alkuvuonna lähes koko henkilökunnan tehtävänkuvien muuttamiseen. Silloinkin neuvoteltiin päällekkäisten toimintojen karsimisesta ja tehtävien muuttamisesta vastaamaan uuden yhtiön strategisia tavoitteita.
-Tämä on hyvin kummallista henkilöstöpolitiikkaa. Uusittiin organisaatio ja tarjottiin työtehtäviä, joita ei edes ollut tarkoitus pitää voimassa kuin muutama kuukausi, Kirvesniemi sanoo Pron tiedotteessa.
Kirvesniemen mukaan vaikuttaa siltä, että yt-neuvottelujen tavoite on päätetty ennalta.
-Vaikuttaa vahvasti siltä, että ensin on päätetty uudesta organisaatiosta ja nyt ryhdytään tehtyjen päätösten jälkeen vähentämään väkeä. Mitähän neuvoteltavaa asiassa enää on henkilöstön kanssa, Kirvesniemi sanoo.
Hän muistuttaa, että työpaikoista kannettiin huolta jo, kun peliyhtiöiden fuusiota alettiin suunnitella vuonna 2015. Tuolloin Prolle vakuuteltiin, ettei yhdistämisen tarkoituksena ole hakea säästöjä henkilöstökustannuksissa.
- Vaikuttaa siltä, että yhdistämisen yksi tavoite oli kuitenkin henkilöstön vähentäminen. Tämä ei osoita valtion omistamalta yhtiöltä työllisyyttä tukevaa tai muutoinkaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, Kirvesniemi toteaa.