Etelä-Suomessa nykyisin asuva Jussi alkoi neljä vuotta sitten ihmetellä iäkkään äitinsä talousongelmia. Äiti oli ollut aina hyvin tarkka rahoistaan, mutta nyt äiti pyysi häneltä satoja euroja lainaksi.
Myöhemmin äiti ilmoitti pojalleen, ettei saa nostettua pankkitililtään enää lainkaan rahaa.
Huonokuntoinen äiti tarvitsi päivittäisissä asioissa apua, ja hänestä huolehtivat henkilökohtaiset avustajat. Yksi heistä, Seija, toimi pääasiallisena avustajana ja hänen vastuullaan olivat muun muassa siivoaminen, ruoanlaitto, kaupassa käynti sekä päivittäisten pankkiasioiden kuten laskujen maksun hoitaminen. Äiti toimi Seijan työnantajana.
Seijan etuna oli Jussin mukaan se, että hänellä terveydenhoitoalan koulutus ja työkokemusta. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei ollut nähtävissä.
– Hänestä jäi ihan hyvä vaikutelma. Tietynlainen ammattitaito ja luotettavuus välittyivät hänestä keskustelujen perusteella, Jussi muistelee.
Äidin voinnin huonontumisen lisäksi Seijan luotettavalta tuntunut tausta ja aktiivisuus vaikuttivat siihen, että hän sai raha-asiat hoitaakseen.
Pikavipit avustajan tilille
Jussi oli tuolloin ulkomailla töissä ja Suomessa lomilla käydessään yritti selvittää tilannetta. Kävi ilmi, että äidin tililtä oli mennyt lyhennyksiä pikavippeihin ja lisäksi säästötilillä olleet muutama tuhat euroa olivat kadonneet. Yhden kevään aikana äidin nimissä oli otettu lainoja useilta eri luottoyhtiöiltä sekä erilaisia tuotetilauksia yhteensä lähes 25 000 euron arvosta.
Lainat vaihtelivat muutamista satasista muutamiin tuhansiin euroihin. Tilitiedoista selvisi, että rahat oli siirretty eteenpäin Seijan tilille. Seija oli myös nostanut avustettavansa tililtä kaksikertaisen määrän rahaa siihen nähden, mihin hänellä oli lupa.
Seijan mukaan Jussin äiti oli lainannut häneltä rahaa ja rahansiirroissa oli kyse lainojen takaisinmaksusta. 500 euron arvoinen velka kasvoi muutamassa kuukaudessa 5 000 euroon ja myöhemmin otettiin myös uutta lainaa. Kun äiti ei pystynyt maksamaan, turvauduttiin pikavippeihin.
Äiti kiisti sopineensa pikavippien ottamisesta eikä hän niitä kertomansa mukaan edes tarvinnut. Lopulta Jussi teki Seijasta tutkintapyynnön poliisille.
– Olo oli jotenkin epäuskoinen ja järkyttynyt. En olisi ikinä uskonut, että ammattitaitoinen ja luotettavalta vaikuttava ihminen tekisi jotain tuollaista, Jussi sanoo.
Avustaja kiisti kaikki syytteet
Seija irtisanoutui avustajan työstä samoihin aikoihin, kun tutkintapyyntö tehtiin. Käräjäoikeudessa hän kiisti kaikki syytteet.
Pikavippien käyttöä hän perusteli äidin allekirjoittamalla valtakirjalla ja velasta oli hänen mukaansa laadittu velkakirja. Oikeus piti valtakirjaa hyvin epätavallisena, eivätkä siinä mainitut valtuudet kuuluneet normaaleihin avustajan tehtäviin.
Velkakirjan merkinnät lainanotosta oli puolestaan laadittu sellaisina päivinä, jolloin Seija ei ollut edes työvuorossa. Oikeus katsoi, että molemmat dokumentit olivat väärennettyjä.
Oikeus piti Seijan kertomusta epäuskottavana myös siksi, koska hän väitti lainanneensa rahaa pikavippien välttämiseksi. Kuitenkin hän oli äidin henkilötietoja ja pankkitunnuksia käyttäen ottanut pikavippejä ja siirtänyt varat itselleen.
Äidin nimissä hankituista tuotteista osan katsottiin päätyneen äidin käyttöön, mutta osan Seija hankki selkeästi itselleen. Oikeus ei esimerkiksi pitänyt uskottavana, että iäkäs ja huonokuntoinen nainen olisi maksanut Match.com -treffisivuston palveluista. Seija oli ostanut avustettavansa kortilla myös korkokengät.
"Seijalla" kymmenien tuhansien eurojen velat entuudestaan
Käräjäoikeuden tuomiosta selviää myös, että Seijalla oli jo työssä aloittaessaan maksamattomia velkoja 30 000 euron edestä. Hän oli ollut ulosotossa jo pari vuotta ennen avustajaksi ryhtymistä.
Oikeus katsoi tekojen olleen törkeitä, kun otetaan huomioon niiden suunnitelmallisuus ja Seijan erityinen luottamusasema Jussin äidin henkilökohtaisena avustajana. Hänet tuomittiin törkeästä petoksesta, törkeästä maksuvälinepetoksesta sekä väärennyksestä puolentoista vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Seija velvoitettiin korvaamaan Jussin äidin taloudellisia vahinkoja ja oikeudenkäyntikuluja lähes 29 000 euron edestä. Luottoyhtiöiden vahinkoja ja oikeudenkäyntikuluja hänet velvoitettiin korvaamaan korkoineen yli 18 000 euroa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Jussin mukaan vuosikausien prosessi on ollut hänen äidilleen iso järkytys.
– Se on koko ajan kummitellut siellä taustalla ja aiheuttanut huolta ja stessiä. Ei se hänen hyvinvointiaan ole ainakaan lisännyt.
Jussin ja Seijan nimet on muutettu uhrin suojelemiseksi. Jutussa on käytetty lähteenä myös käräjäoikeuden tuomiota.