Venäjä aikoo muuttaa ydinasesääntöjään

Venäjä tekee muutoksia ydinasedoktriiniinsa, kertoo maan varaulkoministeri Sergei Ryabkov Venäjän valtion TASS-uutistoimiston mukaan. Asiasta raportoi uutistoimisto Reuters.

Ryabkovin mukaan päätös on "yhteydessä länsimaisten vihollistemme eskalointiin" liittyen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. 

Keskeinen osa Venäjän sotapropagandaa on, että se taistelee Ukrainassa koko puolustusliitto Natoa vastaan.

Ydinasedoktriini määrittelee, missä tilanteessa valtio käyttää ydinaseita.

Venäjä ei ole kertonut julkisuuteen, miten se väitetysti nyt aikoo ydinasedoktriiniaan muuttaa.

Tällä hetkellä Venäjän doktriini on, että se käyttää ydinaseita joko joutuessaan ydinasehyökkäyksen kohteeksi tai tilanteessa, jossa valtion olemassaolo on uhattuna. Doktriini määriteltiin viimeksi vuonna 2020.

Vaikka Kreml on mielellään maalannut Ukrainan sodan olevan sille eksistentiaalinen kysymys, ei kyse todellisuudessa ole Venäjän olemassaoloa uhkaavasta konfliktista.

Venäjällä aggressiivisimmat sotilasasiantuntijat ovat vaatineet, että ydinaseita voitaisiin käyttää heppoisemminkin perustein.

Todellinen muutos vai ydinasekortti?

Tiedossa ei ole, aikooko Venäjä todella muuttaa ydinasekäytäntöjään, vai onko kyse vain jälleen niin sanotusta ydinasekortin pelaamisesta. 

Venäjän tapa puhua ydinaseistaan on läpi Ukrainan sodan ollut kaksilla raiteilla ajamista.

Esimerkiksi turvallisuusneuvoston johtaja Dmitri Medvedev on toistuvasti kalistellut ydinaseilla ja uhkaillut maailmanlopulla.

Sen sijaan presidentti Vladimir Putin on yleensä todennut, ettei Venäjällä ole minkäänlaista halua tai tarvetta aloittaa ydinsotaa.

Todennäköisyys sille, että Venäjä päätyisi käyttämään ydinaseita, on liki kaikkien arvioiden perusteella äärimmäisen matala.

Lue myös: Putin haluaa Pokrovskin ja Ukraina voi jo tietää, miten valloitushimo hyödynnetään

"Vaihtoehtona niin karmea"

Venäjän ydinaseiskua ei voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg MTV Uutisille viime vuonna.

– Ydinaseen käyttö on vaihtoehtona niin karmea, että pienikin todennäköisyys vaikuttaa politiikkaan. Sitä skenaariota pidetään lännessä yllä vähän isompana kuin mikä sen todennäköisyys on, Forsberg sanoi.

Ydinasepuheillaan Venäjän on arvioitu pyrkivän hidastamaan ja vähentämään länsimaiden Ukrainalle antamaa tukea.

Strategia on myös tuottanut tulosta. Ukrainalla on yhä rajoituksia pitkän kantaman aseiden käytön suhteen. Vielä alkukeväästä Ukraina ei saanut hyökätä länsiaseilla minnekään Venäjän kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisälle.

Yhdysvallat on perustellut aseidensa käyttörajoituksia eskalaation pelolla. Valkoisen talon tiedetään ärähtäneen tiukasti Ukrainan iskettyä Venäjän ydinasetutkia vastaan.

Lue myös: Ukraina paljasti, mihin se haluaa hyökätä ATACMS-ohjuksilla Venäjällä

"USA huolissaan ydinsodasta"

Sotatieteilijä Ilmari Käihkön mukaan on selvää, että pelko Ukrainan sodan laajentumisesta otetaan Valkoisessa talossa tosissaan.

– Yhdysvallat on yhä huolissaan ydinsodan vaarasta. Kolmannen maailmansodan todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin nolla, Käihkö muistutti kesäkuussa MTV Uutisten haastattelussa.

– Yhdysvallat on viime kädessä puolustusliitto Naton myötä Euroopan turvallisuuden takaaja. Jos Ukrainan sota Yhdysvaltojen takia tai siitä riippumatta laajenisi maailmansodaksi, tulisi se vedetyksi siihen mukaan Naton kautta, Käihkö jatkoi.

Kaikesta huolimatta Yhdysvaltain arvion mukaan ollaan suhteellisen kaukana siitä, että Venäjä olisi aidosti tehnyt mitään nostaakseen ydinasevoimiensa valmiustilaa, muistutti Helsingin yliopiston Aleksanteri-instuutin johtaja Markku Kangaspuro viime lokakuussa.

Sekä Kangaspuron että Forsbergin mukaan ydinasepuheessa on "inflaation riski".

Kangaspuro pelkää, että jossain vaiheessa voidaan tulla pisteeseen, jossa Putinin ja Venäjän on ikään kuin "pakko tehdä jotain palauttaakseen pelotteensa uskottavuus".

– Mutta jos Venäjä ei puhuisi ydinaseista, saattaisivat länsimaat ajatella, ettei riskiä ole juuri lainkaan olemassa, Forsberg katsoo.

– Venäjän näkökulmasta ydinaseilla uhkaaminen puheen tasolla on paljon tehokkaampi strategia kuin niiden käyttäminen. Riskit ja seuraamukset olisivat Venäjänkin näkökulmasta arvaamattomat.

Lue myös: Länsi eskaloi sotaa, sanoo Ilmari Käihkö: "Maailmansodan todennäköisyys nollaa suurempi"

Tekeekö Venäjä ydinkokeen? "Se olisi valtava taka-askel koko ihmiskuntaa ajatellen"