Tutkijan mukaan on vaikea arvioida, kumpi on voittava strategia, Ukrainan keskittyminen Kurskiin vai Venäjän päätös jatkaa idässä hyökkäämistä.
Venäläisjoukot ovat edenneet "taktisesti merkittävästi" Pokrovskin suunnalla, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study (ISW).
Tiistaina 27. elokuuta julkaistun videomateriaalin perusteella Venäjän sotilaat ovat edenneet yli kaksi kilometriä niistä asemista, joista heidän viimeksi vahvistetusti tiedetään olleen.
ISW kuvailee Venäjän viimeaikaista etenemistä Pokrovskin alueella "suhteellisen nopeaksi" ja esimerkiksi Novohrodivkan paikkakunnan läpi venäläisjoukot jyräsivät muutamassa päivässä.
Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän erikoistutkijan Pentti Forsströmin mukaan Venäjän eteneminen on ollut "varovaista", mikä ilmentää muuttunutta taktiikkaa.
– Venäläiset etenevät taistelupareina ja partioilla hiljaa eteenpäin. Hyökkääminen ei ole nyt ollenkaan massamaista tai kaavamaista. Sekin tekee etenemisestä hidasta, Forsström sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
– Venäläiset käyttävät tuliylivoimaansa ja jauhavat metri metriltä tappioista välittämättä, Forsström jatkaa.
Lisää Venäjän hyökkäyksen etenemisen syistä voi lukea alla olevasta jutusta.
Lue lisää: Ukrainalaisupseeri: "Ihmisiä ole tehty teräksestä"
7:48
Mikä Ukrainan Kursk-menestyksen hintalappu ja merkitys?
Pitkä ja kivinen tie
Venäjä on edennyt kohti Pokrovskia hitaasti, mutta varmasti, melkeinpä vääjäämättömästi.
– Etenevätkö venäläiset kaupunkiin tällä viikolla vai ensi kuussa, se on se kysymys. Ukraina on asiasta varmasti eri mieltä, Forsström toteaa.
– Ukraina tietää, että jos kaupunki menetetään, aiheuttaa se huollolle päänvaivaa, hän jatkaa.
Forsström vertaa Pokrovskia tilannetta Avdijivkan kaupunkiin, jonka Venäjä valtasi helmikuussa pitkien taisteluiden jälkeen.
Itse Avdijivkassa ei juuri taisteltu, vaan Venäjä käytännössä pakotti piiritysuhalla ukrainalaiset vetäytymään jotakuinkin viime hetkellä.
Sen sijaan Donetskin alueen Bahmutin kaupungin Venäjä valtasi katu kadulta viime vuonna. Epäselvää on, pyrkiikö Venäjä piirittämään Pokrovskin vai suoraan valloittamaan sen, Forsström pohtii.
Nyt on näyttänyt siltä, että Venäjä pyrkii ottamaan Pokrovskin lähellä olevat taajamat haltuunsa ja "siivoaa" ne ukrainalaisjoukoista, Forsström katsoo. Jos Pokrovskin kokoinen kaupunki yritetään vallata samalla taktiikalla, ottaa se aikansa.
– Se on pitkä ja kivinen tie mennä kortteli korttelilta eteenpäin.
Jos Venäjä on lähellä Pokrovskin piiritystä, voidaan aiempien kokemuksien perusteella pitää todennäköisenä, että Ukraina vetää sotilaansa pois kaupungista viime hetkillä.
"Iskee syvälle venäläisyyteen"
Kuten alla olevasta kartassa näkyy, voi Venäjän hyökkäysmuodosta kohti kaupunkia muodostua verrattain pitkä kiila.
Pokrovskin alueen rintamatilanne 28. elokuuta. Punaiset nuolet ovat Venäjän hyökkäyssuuntia. Kartta: The War in Ukraine / Black Bird Group.
Jos näin käy, tarjoaa se ukrainalaisjoukoille mahdollisuuden iskeä venäläisten kylkiin. Tämä Venäjän sodanjohdossa toki tiedetään.
– Venäjä varmasti pyrkii työntämään kiilaan joukkoja niin paljon, ettei Ukraina pysty käyttämään mottitaktiikkaa.
Suurempaa kuvaa katsoessa näyttää selvältä, että Ukrainan Kurskin hyökkäyksestä piittaamatta Venäjä on päättänyt pitää päänsä, eikä ole suinkaan luopunut Donetskin alueelle hyökkäämisestä.
Tämä näkyy myös siinä, että Venäjä on pitänyt valtaosan taistelukykyisimmistä joukoistaan Donetskin alueella Kurskin tilanteesta huolimatta, ISW kirjoittaa.
Venäjän valintaa ei voi pitää yllättävänä, sillä Kremlin sodan päätavoitteeksi on laajalti arvioitu Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaamista.
Ukraina todennäköisesti toivoi tylsyttävänsä Venäjän hyökkäyskärkeä Kurskin operaatioillaan.
Forsströmin mukaan on vaikea arvioida, kumpi on voittava strategia, Ukrainan keskittyminen Kurskiin vai Venäjän päätös jatkaa idässä hyökkäämistä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Kurskin suunta olisi Venäjälle millään lailla vähäpätöinen asia, Forsström toteaa.
– Venäjän alueiden hallussa pitäminen iskee syvälle venäläisyyteen ja siihen politiikkaan, mitä presidentti Vladimir Putin tekee. Tämä on suora isku hänen kasvoilleen, Forström sanoo.
– Se Kurskin miehitys ei käy laatuunsa, se täytyy saada takaisin. Odotan, että venäläiset hyökkäävät Kurskin mutkaan, hän jatkaa.
"Ukraina sai ison kuvan kääntymään"
Vaikka Kurskin hyökkäyksen suorat sotilaalliset seuraukset vaikuttavat noin kuukauden taisteluiden jälkeen verrattain rajallisilla, oli niillä Forsströmin mukaan todellista ja merkittävääkin strategista merkitystä.
Erikoistutkija puhuu jopa käänteestä.
– Ukraina sai ison kuvan kääntymään. Hyökkäyksellä saatiin pelimerkkejä sisäpolitiikkaan ja kansainväliseen tukeen. Riskinotto kannatti strategisesti katsottuna, hän arvioi.
– Venäjä pakotettiin ensimmäistä kertaa sitten Ukrainan viime vuoden epäonnistuneen kesähyökkäyksen reagoimaan rintamalla.
Kurskin hyökkäyksen selkeä seuraus on ollut Venäjän entisestään kiihtynyt ilmasota Ukrainan heikentynyttä ilmapuolustusta vastaan, Forsström arvioi.
Kyse voi erikoistutkijan mukaan puhtaasta kostosta tai sitten Venäjä pyrkii tekemään ukrainalaisten talvesta entistä kylmemmän ja sähköttömämmän.
Energiainfrastruktuuria vastaan hyökkääminen ei sikäli ole Venäjältä uusi veto. Maa pommitti Ukrainan infraa voimalla talvella 2022–2023 ja uudelleen tehostetusti kuluvan vuoden keväästä alkaen.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö kommentoi alkukesästä Venäjän "pidäkkeen" menneen.
– Ehkä Venäjä on miettinyt, että Ukrainaan tulisi myötämielinen hallinto, jolloin olisi hyvä, että sillä olisi tiettyjä kriittisen infrastruktuurin edellytyksiä, Käihkö pohti toukokuussa.
– Nyt Venäjällä on turhauduttu lukkiutuneeseen tilanteeseen ja on etsitty uusia kohteita, joihin ei olla aikaisemmin hyökätty, hän jatkoi.
Ilmaiskut ovat tiettävästi olleet talvea 2022–2023 tehokkaampia, sillä Ukrainan ilmapuolustuksen arvioidaan huomattavasti heikentyneet noista ajoista. Ukraina on pyrkinyt helpottamaan tilannettaan iskemällä esimerkiksi Venäjän sotilaslentokenttiä vastaan.
2:14
Ukrainassa on kaatunut viisi suomalaista vapaaehtoistaistelijaa – vain yksi heistä on tuotu kotimaan multaan.