Lähtö kotimaasta ja Putinin hallinnon vastustaminen yhdistävät neljää Georgiaan muuttanutta venäläisnuorta, jotka kuvailevat elävänsä "ihan tavallista elämää" uudessa kotikaupungissaan Tbilisissä. Vain yksi heistä pakeni Venäjältä liikekannallepanon takia.
– Venäjä ei ole enää kotimaani, sanoo venäläinen Daria, 25.
Haastateltavat eivät esiinny jutussa oikeilla nimillään henkilöllisyytensä suojaamiseksi.
Daria on yksi lukuisista venäläisistä nuorista, jotka ovat muuttaneet Venäjän hyökkäyssodan alettua Georgian hallinnolliseen pääkaupunkiin Tbilisiin.
Darian perhe ja ystävät ovat edelleen Venäjällä, mutta hän ei kokenut voivansa jäädä maahan omien mielipiteidensä takia. Hän vastustaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan, ja sen ilmaiseminen Venäjällä on turvallisuusuhka.
Daria sanoo, että Venäjän hallinto on tuhonnut elämiä, perheitä ja yhteisöjä. Siksi hän ei halua sanoa Venäjää enää kotimaakseen.
– Joka kerta, kun luen Venäjän historiasta, ymmärrän, että Venäjä ei ole hyvä maa. Se on tehnyt paljon pahaa ja organisoinut useita sotia.
Video: Katso tilanne, jossa suomalaistaistelija haavoittuu:
2:35
Tbilisi tuntuu kotoisalta
Vaikka Daria kaipaa Venäjälle jääneitä läheisiään, Tbilisissä on ihan hyvä olla. Matkailualan työt Venäjällä ovat vaihtuneet etätöihin rahoitusalan verkkovalmennusten ohjaajana. Daria asuu yhdessä kolmen muun Venäjältä muuttaneen nuoren kanssa kommuunissa lähellä Tbilisiä halkovaa Kura -jokea.
Nyt Daria, Alena, Maxim ja Andrei istuvat Tbilisin viihtyisällä puistoalueella lähellä Bridge of Peacea eli Rauhansiltaa.
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, ja ystävällisen oloisia ihmisiä havainnut kulkukoira juoksee paikalle kerjäämään rapsutuksia. Daria ottaa repustaan termospullollisen kuumaa vettä, pieniä kuppeja ja teepussukan kiinalaista teeseremoniaa varten.
– Luonto vuoristoineen on täällä hyvin samanlaista kuin kotikaupungissani Venäjällä, joten Tbilisi tuntuu hyvin kotoisalta, hän sanoo.
Lue myös: Tulitaistelussa haavoittunut suomalainen kertoo kauhunhetkistään Ukrainassa: "Olin jo valmistautunut siihen, että tähän taidan jäädä"
Alena, 24, ottaa tarjotun teekupin käteensä ja kertoo, ettei hänelle oikeastaan olisi ollut "naisena ongelma jäädä Venäjälle", sillä liikekannallepano ei koske häntä.
Venäjällä töiden tekeminen alkoi kuitenkin olla hyvin vaikeaa, sillä hän työskentelee mainosalalla, ja Venäjällä monet hänen työssään käyttämät sosiaalisen median alustat, kuten Instagram, ovat suljettuja. Tbililissä hän on voinut jatkaa töitä normaalisti tietokoneellaan.
– Tärkein syy on, että täällä voin kasvattaa toimintaani sosiaalisessa mediassa useiden eri yritysten kanssa. Venäjällä se ei ollut enää mahdollista.
Alena saapui Georgiaan noin kolme kuukautta sitten, samoihin aikoihin Maximin ja Andrein kanssa. Daria taas on asunut Tbilisissä vasta kuukauden.
Heistä kukaan ei tuntenut toisiaan ennen Tbilisiin saapumista, mutta samankaltainen tilanne ja lähtökohdat toivat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottivat tutustumista uudessa kotikaupungissa.
Venäjän hallinnon vastustus ja tuki Ukrainalle näkyy Tbilisissä lähes joka kadulla. Myös kaupunkiin muuttaneet venäläiset saavat joskus osakseen syrjintää paikallisten taholta.
Välit sotaa kannattaviin ystäviin piti katkaista
Maxim, 28, on iloinen uusista ystävistään Tbilisissä, sillä hän joutui katkaisemaan välinsä Venäjälle jääneiden ystävien kanssa. He tukevat Putinin sotatoimia, eikä Maxim pysty ymmärtämään tai hyväksymään sitä.
Maxim kertoo, että valtiollisen propagandan lisäksi Venäjällä on paljon myös "epävirallista propagandaa", jossa esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajat "manipuloivat ihmisiä kertomalla valheellista totuutta".
Hänen mukaansa sota ja "Naton vastustaminen" antavat epävarmoille ihmisille yhteenkuuluvuuden, vahvuuden ja tarkoituksellisuuden tunnetta, kun he kokevat olevansa "yhdessä sodassa koko muuta maailmaa vastaan".
– Sota kasvattaa ihmisten huonoja puolia. Minulla oli ystävänä eräs hyvin älykäs ja lahjakas turvallisuusinformaation asiantuntija, joka on kuitenkin myös hyvin epävarma itsestään. Hän tukee sotaa, koska voi silloin kokea olevansa osa jotakin suurempaa. Se vahvistaa hänen itsetuntoaan, Maxim kertoo.
Sotilasliitto Naton vastustaminen tarkoittaa venäläisten mielenmaisemassa käytännössä länsimaiden vastustamista ja uhkana pitämistä. Venäjän valtiopropagandaan kuuluu olennaisesti ajatus siitä, että länsimaat ja Nato uhkaavat Venäjän olemassaoloa.
Tähän uhkaan myös Maximin nyt jo entiset ystävät uskovat.
Maxim kertoo, ettei hän oikeastaan muuttanut pois Venäjältä liikekannallepanon takia, sillä hän ei ole saanut sotilaskoulutusta, eikä usko sotaan lähettämisen olevan sen vuoksi mahdollista.
– Muutin, koska olin peloissani Venäjällä, hän sanoo.
Lue myös: "Venäläiset ampuvat Ukrainaan paljon ja raskaasti, mutta osumatarkkuus on huono" – MTV kävi kahdella ohjusiskupaikalla Kiovan lähellä
"En halua tappaa ukrainalaisia"
26-vuotias Andrei taas pakeni Venäjältä liikekannallepanon seurauksena pian sen jälkeen, kun hänen velipuolensa "vietiin sotaan" armeijan toimesta.
Myös Andrei ehti saada oman kutsunsa lähteä sotarintamalle, mutta hänen onnistui paeta Venäjältä Kazakhstaniin ja sieltä myöhemmin Georgiaan. Andrein mukaan hänetkin luultavasti viety velipuolensa tavoin väkisin sotaan, ellei hän olisi ehtinyt paeta.
– En halua tappaa ukrainalaisia. He eivät ole syyllisiä Putinin hulluun terrorismiin.
Hänen tietojensa mukaan hänen velipuolensa on edelleen koulutusleirillä, jossa "propagandalla aivopestyt" kouluttajat opettavat häntä tappamaan.
Tbilisissä Andrei tekee etänä kirjanpitäjän töitä. Hän kertoo kaipaavansa vanhempiaan, jotka eivät halua lähteä Venäjältä, sillä he "pelkäsivät muutosta".
– Mutta ei ole olemassa sellaista vaihtoehtoa, että palaisisin Venäjälle tulematta samalla murhaajaksi tai sodan kannattajaksi, Andrei sanoo.
Haaveena paluu kotimaahan
Vaikka kaikki neljä nuorta lähtivät Venäjältä, koska pelkäsivät oman turvallisuutesa puolesta tai eivät muutoin voineet jatkaa maassa normaalia elämää, ei Alena ajattele heidän kuitenkaan olevan pakolaisia.
– Mielestäni elämme ihan tavallista elämää täällä. Lähdimme Venäjältä, koska olemme eri mieltä hallituksen kanssa. Olemme maahanmuuttajia, emme pakolaisia.
Entä mitä venäläisnuoret ajattelevat Venäjän tilanteesta, hallinnosta ja tulevaisuudesta?
– Luulen, että jos sanomme sen rehellisesti, emme voisi enää mennä takaisin Venäjälle, Alena sanoo.
Kysymykseen heidän omasta tulevaisuudestaan kukaan nuorista ei osaa vastata. Mutta jos sota joskus loppuu, he voisivat palata Venäjälle, kotimaahansa.
Jutusta korjattu klo 9.07 Georgian pääkaupungin Tbilisin oikeinkirjoitus useissa kohdissa.