Venäläinen Dmitry, 46, pakeni perheineen vuosi sitten liikekannallepanoa – etsii yhä paikkaa, jonne asettua turvallisesti

Yksi heistä on 46-vuotias it-työntekijä Dmitry, joka lähti Pietarista perheineen vain viisi päivää sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon reilu vuosi sitten.

Dmitry ei halunnut sotaan, ja oli jo pidempään suunnitellut lähtevänsä ahdistavaksi muuttuneelta Venäjältä. Eurooppa ei kuitenkaan ole ottanut venäläisiä avosylin vastaan toisin kuin sotapakolaisia Ukrainasta.

Niinpä Dmitryn perhe suuntasi ensin Turkkiin, kävi välillä Montenegrossa ja palasi taas Turkin Istanbuliin, kunnes he syyskuussa muuttivat jälleen Montenegroon. Turkki nimittäin tyrmäsi perheen oleskeluluvan, kuten on käynyt yhä useamman ulkomaalaisen kohdalla.

–  Olemme valmistautuneita asumaan ulkomailla monta vuotta, ehkä lopullisesti, Dmitry sanoo STT:n videohaastattelussa Montenegron rannikkokaupungista Ulcinjista.

–  Sota Ukrainassa voi kestää hyvin kauan ja muuttua jopa päättymättömäksi konfliktiksi. Eikä ole toivoa siitäkään, että tilanne Venäjällä paranisi, hän lisää.

Hän työskentelee yhä Venäjällä olevalle yritykselle etänä, mutta on huolissaan töiden jatkumisesta. Montenegro on pieni ja elää paljolti matkailusta – jos etätyö menee alta, Montenegro ei juuri tarjoa työpaikkoja. Dmitry ja tämän vaimo eivät myöskään tiedä, haluavatko he nyt 4-vuotiaan poikansa käyvän koulunsa Montenegrossa.

Turkkiin jääminen vaikeutunut

Dmitryn tavoin monen Venäjältä paenneen ensimmäinen osoite on ollut Turkki, jossa he saavat oleilla 60 päivää ilman viisumia.

Joukossa on liikekannallepanoa paenneita taisteluikäisiä miehiä, toisinajattelijoita, oppositioon kuuluneita henkilöitä, toimittajia ja aktivisteja sekä Dmitryn kaltaisia it-alan ammattilaisia, jotka eivät vain halua elää Putinin Venäjällä.

Heidän Turkkiin jäämisensä on kuitenkin vaikeutunut. Viime kuukausien aikana monen oleskelulupahakemus on hylätty ilman selitystä, kertoo Venäjältä paenneita auttavan The Ark -verkoston Turkin-edustaja Eva Rapoport STT:lle Istanbulista.

–  Viime vuoteen verrattuna tilanne venäläisille Turkissa on selvästi huonontunut, Rapoport sanoo.

–  Turkki on muuttanut (maahanmuuttajia koskevia) ehtoja tavalla, jota ei voi pitää kovin läpinäkyvänä.

Venäläisille ensimajoitusta ja muuta apua tarjoavaa The Ark -verkostoa tukee entinen oligarkki Mihail Hodorkovski, yksi Putinin hallinnon tunnetuimmista vastustajista.

Video: Venäjältä paennut toimittaja kertoo yhä pelkäävänsä henkensä puolesta (11.2.2023)

Moni suunnannut Montenegroon tai Serbiaan

Moni Turkissa kielteisen oleskelulupapäätöksen saanut onkin Dmitryn tavoin suunnannut Montenegroon tai Serbiaan. Nämä Balkanin maat ovat venäläisille viisumivapaita, kulttuurillisesti lähempänä Venäjää, eikä niissä ole samanlaista venäläisvastaisuutta kuin monessa muussa maassa, Rapoport sanoo.

Venäläisistä on tullut Turkissa suurin ulkomaalaisten ryhmä, joka oleilee maassa enintään kaksivuotisen oleskeluluvan turvin. Turkin virallisten tilastojen mukaan yli 100 000 venäläistä oleilee Turkissa oleskeluluvalla, joka on saatu viimeisen kahden vuoden aikana.

Tilastoista puuttuvat esimerkiksi ne, jotka ovat ostaneet Turkista kiinteistön ja saaneet sitä kautta Turkin kansalaisuuden. Lisäksi moni oleilee maassa laittomasti.

Syyksi asumislupien epäämiseen Turkissa on epäilty lähestyviä maaliskuun paikallisvaaleja. Maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt esimerkiksi nousseiden vuokrien takia, kun ulkomaalaiset ovat nostaneet asuntojen kysyntää.

Venäläisiä hallinnon vastustajia hermostuttaa myös se, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on ylläpitänyt välejä Putiniin. Turkki on tarjoutunut neuvottelijan rooliin Ukrainan sodassa ja yrittänyt hyötyä asemasta "idän ja lännen välissä".

Venäläiset nähdään turvallisuusuhkina

Arviot venäläisistä maailmalla perustuvat eri maiden omiin tilastoihin, koska Venäjä ei rekisteröi maasta lähteneiden määrää järjestelmällisesti.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Margarita Zavadskayan mukaan Venäjältä paenneita on korkeimman arvion mukaan jopa puolitoista miljoonaa. Turkin ja Serbian lisäksi heitä on siirtynyt paljon muiden muassa Kazakstaniin, Kirgisiaan, Georgiaan ja Armeniaan.

Myös Zavadskaya on pannut merkille muuttuneen ilmapiirin Turkissa sekä Serbian ja Montenegron vetovoiman lisääntymisen.

Sodan takia paenneisiin venäläisiin suhtaudutaan monessa maassa epäluuloisesti, Zavadskaya sanoo. Georgia ja jopa Serbia ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan joitain toisinajattelijoita ja aktivisteja, tutkija sanoo.

Radio Free Europe kertoi elokuussa, kuinka Serbia eväsi oleskeluluvan Ukrainan sotaa arvostelleelta venäläispoliitikolta Vladimir Volohonskilta, joka oli jatkanut aktivismia Putinin hallintoa vastaan.

–  Heidät nähdään usein ja virheellisesti turvallisuusuhkina tai jopa hybridiaseina. Nämä maahanmuuttajat ovat kuitenkin keskimäärin hyvin osaavia ja poliittisesti tiedostavia sodan vastustajia, jotka pystyvät elättämään itsensä, jos he eivät ole jatkuvan paineen alla, tutkija sanoo.

Hän ei laske tähän ryhmään Arabiemiraatteihin suunnanneita oligarkkeja, joilla on siellä luksusasunnot ja omat yritykset ja jotka yhä pitävät siteitä yllä Venäjään.

Venäjän varjo toisinajattelijoiden yllä

Tutkija Zavadskayan mukaan venäläiset toisinajattelijat eivät ole turvassa missään. Jotkin heitä vastaanottaneet maat tekevät yhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa vaihtaen tietoja tulijoista ja jopa auttaen palauttamisissa, hän sanoo.

Äärimmäisissä tapauksissa Venäjän hallinto on suoraan hyökännyt venäläisaktivisteja ja -toimittajia vastaan. Venäläistoimittaja Elena Kostjutshenko kertoi äskettäin epäilevänsä, että hänet yritettiin myrkyttää Saksassa viime vuoden lokakuussa junamatkalla hänen vierailtuaan Ukrainan lähetystössä. Saksan viranomaiset tutkivat tapausta.

Eva Rapoport ei tiedä yhtään viimeaikaista tapausta Turkissa, jossa venäläisiä toisinajattelijoita olisi uhkailtu tai ahdisteltu.

–  Olen itse ollut Turkissa jo vuodesta 2020. En ole koskaan kokenut minkäänlaista uhkaa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sitä voisi olla, hän sanoi.

Lue myös: Sammakon myrkkyä krapulaan, parvekkeilta putoamisia ja sairauskohtauksia – usea Venäjän eliittiin kuuluva kuollut hämärissä oloissa sodan alkamisen jälkeen

Suomi odottaa EU:n linjausta ennen kuin se päättää satojen Venäjän kutsuntoja paenneiden kohtalosta

Venäjältä paennut toimittaja kertoo yhä pelkäävänsä henkensä puolesta: "Kaverini vitsailevat, pitäisinkö hermomyrkystä vai auto-onnettomuudesta"

Satoja tuhansia venäläisiä lähtenyt Serbiaan – "Täällä meihin ei suhtauduta vihamielisesti"