Venäjä ja länsimaat syyttävät toisiaan Ukrainan sodan kiihdyttämisestä.
Venäjä ilmoitti perjantaina pitävänsä selvänä, että Yhdysvallat ymmärtää presidentti Vladimir Putinin Ukrainan sotaa koskevan varoituksen.
– Meillä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Washingtonin nykyisellä hallinnolla olisi ollut mahdollisuutta tutustua ilmoitukseen ja ymmärtää sitä, sanoo Kremlin edustaja Dmitri Peskov.
Putin sanoi torstaina, että Ukrainan konfliktissa on "maailmanlaajuisen" sodan piirteitä. Samalla presidentti totesi, ettei Venäjä sulje pois mahdollisuutta tehdä iskuja myös länsimaihin.
Peskovin mukaan viesti oli "kattava, selvä ja looginen".
– Pääviesti on se, että länsimaiden, jotka tuottavat ohjuksia, varustavat niillä Ukrainaa ja näin ollen osallistuvat iskuihin Venäjälle, vastuuttomat päätökset ja toimet eivät voi jäädä ilman Venäjän reaktiota, Peskov sanoi.
"Eskalaatio tulee Venäjältä"
Venäjä ampui torstaina Ukrainaan keskipitkän matkan ohjuksen, mikä sai puolestaan länsimaat syyttämään Venäjää sodan tahallisesta kiihdyttämisestä.
Muun muassa Saksan liittokansleri Olaf Scholz kutsui perjantaina Venäjän ohjusiskua sodan kauhistuttavaksi eskalaatioksi.
Myös Valkoisen talon mukaan Venäjä eskaloi Ukrainan sodan tilannetta jatkuvasti. Valkoisen talon torstaina antaman lausunnon mukaan Venäjä esimerkiksi toi pohjoiskorealaisia joukkoja rinnalleen taistelemaan, vaikka Yhdysvallat oli varoittanut Venäjää tästä.
– Joka käänteessä tapahtuva eskalaatio tulee Venäjältä, Valkoisen talon lehdistösihteeri Karine Jean-Pierre sanoi lausunnossaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan vaatii maailman johtajilta voimakasta reagointia Venäjän Ukrainaan tekemään ohjusiskuun.
Zelenskyin mukaan torstainen ohjusisku oli suuri askel eteenpäin sodan mittakaavassa ja raakuudessa ja lopullinen todiste siitä, ettei Venäjä halua rauhaa.
Öljyä ja ohjuksia
Yleisradioyhtiö BBC:n Open Source Centre -tutkimusryhmän raportin ja Etelä-Korean turvallisuusviranomaisten mukaan Venäjä on antanut Pohjois-Korealle taloudellista tukea ja ilmatorjuntaohjuksia vastineeksi joukoista, joita Pohjois-Korea on lähettänyt käytettäväksi Ukrainan sodassa.
Ohjuksilla on tarkoitus vahvistaa Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin ilmatorjuntaa.
Etelä-Korean korkean turvallisuusviranomaisen Shin Won-sikin mukaan Pohjois-Korea on niin ikään jatkanut satelliittiteknologian kehitystyötä sen jälkeen kun sen edellinen satelliittilaukaisu toukokuun lopussa epäonnistui.
Venäjä on BBC:n mukaan maaliskuusta lähtien toimittanut Pohjois-Korealle suuria määriä öljyä. Edelliseen vuoteen varattuna määrä on jopa kymmenkertainen, noin miljoona tynnyriä.
YK:n pakotteet kieltävät suuret öljytoimitukset Pohjois-Korealle, koska maa kehittää ydinaseita, eikä Pohjois-Korea saa ostaa öljyä vapailta markkinoilta.
Länsimaiden mukaan Venäjälle on saapunut noin 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta. Sotilaita on tiedustelutietojen mukaan ollut jo mukana taisteluissa Kurskin rintamalla.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Putin allekirjoittivat maidensa kumppanuussopimuksen kesäkuussa. Sopimuksen mukaan maat muun muassa tekevät yhteistyötä länsimaiden pakotteiden vastustamiseksi.