Venäjän mukaan sen Sputnik V -koronavirusrokote on todettu tutkimuksissa 95-prosenttisen tehokkaaksi. Rokotteen kehittämisessä ovat olleet mukana muun muassa maan terveysministeriö ja valtion Galameja-tutkimuslaitos.
Kehittäjien mukaan käsitys rokotteen tehosta perustuu ensitietoihin kliinisistä kokeista. Tiedot on saatu 42 päivää ensimmäisen rokoteannoksen antamisen jälkeen. Kehittäjät eivät kuitenkaan maininneet, kuinka monesta koehenkilöstä saatuihin tietoihin lukema perustuu.
Vastaavanlaisesta rokotteen tehosta ovat aiemmin kertoneet yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Moderna sekä rokotteen yhteistyössä kehittäneet Pfizer ja Biontech. Brittiläinen AstraZeneca puolestaan ilmoitti, että sen yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa kehittämä koronarokote on testeissä ollut tehokkuudeltaan noin 70 prosenttia. Ei ole kuitenkaan selvää, ovatko testausmenetelmät täysin vertailukelpoisia.
Sputnik-rokote aiotaan tuoda myös kansainvälisille markkinoille. Yhden ihmisen rokottamiseen vaadittavien kahden rokoteannoksen kerrotaan maksavan hieman yli kahdeksan euroa, mutta Venäjän kansalaisille se on ilmainen.
Rokotteen kerrotaan säilyvän jääkaappilämmössä, kun esimerkiksi Pfizerin rokote vaatii lähes –70 asteen lämpötilan säilyäkseen.
Venäjän rokote syntyi epäilyttävän nopeasti
Venäläisrokotteesta kerrottiin ensimmäisen kerran jo elokuussa, jolloin se oli ensimmäinen koronavirusta vastaan kehitetty rekisteröity rokote. Venäjä kehitti rokotteen erittäin nopeasti, mikä on herättänyt länsimaissa epäilyksiä siitä, että rokotteen testauksessa on oikaistu.
Syyskuussa venäläistutkijat kertoivat tiedelehti Lancetissa, että Sputnik-koronarokotteen ensimmäisissä testeissä kaikki rokotetut alkoivat kehittää vasta-aineita virukselle rokotuksen jälkeen eikä merkittäviä sivuvaikutuksia ilmennyt.
Asiantuntijoiden mukaan testiryhmä oli kuitenkin aivan liian pieni, jotta rokotteen tehosta voitaisiin tehdä varmoja johtopäätöksiä. Testejä tehtiin kahdella ryhmällä, jossa kummassakin oli 38 tervettä 18–60-vuotiasta ihmistä.
Myös Venäjällä kansalaiset ovat suhtautuneet rokotteeseen epäileväisesti. Levada-tutkimuslaitoksen lokakuussa tehdyssä kyselyssä 59 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa haluton ottamaan kotimaassa kehitettyä rokotetta.