Venäjä muutti suuntaa hyökkäyksessään Ukrainaan – tässä sodan tärkeimmät voitot ja tappiot tähän saakka

Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan upottaminen on tärkeä voitto Ukrainalle sekä sotilaallisesti että symbolisesti. Ukraina kertoi tuhonneensa ohjusristelijän meritorjuntaohjuksilla. Uppoamisessa arvellaan kuolleen ainakin 114 venäläissotilasta.

Kiovan saarron epäonnistuminen

Venäjän vetäytyminen Pohjois-Ukrainasta ja Kiovan saarron epäonnistuminen on myös suuri voitto Ukrainalle. Venäjä tunkeutui Pohjois-Ukrainaan Valko-Venäjältä käsin heti sodan alussa ilmeisenä tarkoituksenaan edetä nopeasti pääkapunki Kiovaan.

Ukrainan vastarinnan rajuus tuli ilmeisenä yllätyksenä ja Venäjän sotamenestys kääntyi nopeasti heikoksi. Kiovaan matkalla olleeet joukot jumittuivat kolmelta suunnalta pääkapungin ympäristön pikkukaupunkeihin.

Lopulta venäläisjoukot vetäytyivät vauhdilla maan pohjoisosasta, mutta jättivät jälkeensä siviilien joukkohautoja, kuuluisin näistä Butshassa. Joukkohautoja on sittemin löytynyt myös muista paikoista, kuten Makarivista ja Buzovasta sekä maan itäosasta Sieverodonetskista. Suurimpien joukkohautojen arvioidaan löytyvän Mariupolista, missä haudoissa saattaa olla 9 000 siviilin ruumiit.

Ukrainan hallitus on yhä vallassa

Merkittävimpänä voittona Ukrainan kannalta voi varmasti pitää sitä, että Venäjä on nähtävästi luopunut päätavoitteestaan, Ukrainan hallituksen syrjäyttämisestä.

Kiovan hallitus on yhä vankasti vallassa ja presidentti Volodymyr Zelenskyin ei ilmeisesti missään sodan vaiheessa ole tarvinnut poistua pääkaupungista. Venäjän tavoitteena oli alunperin hankkiutua nopeasti eroon Ukrainan nykyhallinnosta ja korvata se Venäjä-mielisillä päättäjillä.

Lue myös: Näin sotilasasiantuntija arvioi Venäjän onnistumista ja Ukrainan mahdollisuuksia vastahyökkäykseen: Venäjällä liian vähän joukkoja

Mediasodassa selvä voitto Ukrainalle

Ukraina on myös – ainakin länsimaista katsottuna – voittanut mediasodan selvästi. Ukrainalaisten viestit ovat menneet läpi läntisissä tiedotusvälineissä ja Venäjän sotatoimille julkisesti tukensa ilmaisevat ihmiset ovat hyvin harvassa.

Sympatia-aalto ja auttamishalu ukrainalaisia kohtaan on ollut laajaa lähes koko Euroopassa. Tätä ovat osaltaan olleet vahvistamassa dynaaminen nuori presidentti, joka on eittämättä erinomainen puhuja. 

Mediasodan seurauksena muun muassa venäläinen RT-televisiokanava on estetty useissa länsimaissa. Venäjä on puolestaan estänyt pääsyn useisiin länsimaisiin medioihin ja osaan sosiaalisen median palveluista.

Venäjä vallannut laajat alueet idässä

Entä sitten Venäjän voitot? Sota on Venäjän kannalta ollut pohjoista menestyksekkäämpää Itä-Ukrainassa, jossa se on onnistunut valloittamaan laajoja paikallisten maa-alueita separatistijoukkojen tuella.

Venäjän hyökkäyksen alkuperäinen julkilausuttu tavoite oli muun muassa tukea itsenäiseksi julistautuneita Donetskin ja Luhanskin niin sanottuja kansantasavaltoja. Separatistihallinnot pitivät alunperin hallussaan paljon pienempiä maa-alueita kuin nyt. Jos venäjä onnistuu pitämään Mariupolin ja sitä ympäröivät alueet hallussaan, on Asovan merestä tullut käytännössä Venäjän sisämeri. 

Mariupolin valtaus – Pyrrhoksen voitto?

Venäjä on saanut vallattua Kaakkois-Ukrainan satamakaupungin Mariupolin Azovstalin laajaa tahdasaluetta lukuunottamatta. Valtauksen hinta on ollut kova: viikkojen piiritys, raskaat taistelut, tuhansia kuolleita ja mittaamaton inhimillinen kärsimys.

Kaupunki on välttämätön maayhteyden muodostamiseksi Itä-Ukrainan Venäjä-mielisten separatistialueiden Donetskin ja Luhanskin sekä Venäjän jo 2014 valtaaman Krimin niemimaan välille.

Voitto voi olla kuitenkin niin sanottu Pyrrhoksen voitto: Kaupunki on tuhottu niin pahoin, että sen jälleenrakentamiseen kuluu varmuudella vuosia.

Venäjä on menettänyt valtauksessa paljon sotilaita ja luultavasti monien sellaisten paikallisten asukkaiden luottamuksen, jotka ehkä aiemmin suhtautuivat Venäjään myönteisesti. Menetyksistä huolimatta Venäjä esittää Mariupolin valtauksen varmasti suurena voittona kotimaiselle yleisölle.

Lue myös: Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen MTV:lle: Tämän takia Venäjällä on korkea kynnys ydinaseen käyttöön