EK: Voimakkaimmat toimet Venäjää vastaan ovat vielä työkalupakissa – "Lännen yhtenäisyys saattoi yllättää Venäjän"

2:02img
Katso myös: Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat saaneet laajasti arvostelua niiden riittämättömyydestä
Julkaistu 23.02.2022 19:42

MTV UUTISET

Länsimaiden Venäjään kohdistamat pakotteet ovat sanktioiden ensimmäinen aalto, jolla haluttiin lähettää viesti Venäjälle, arvioi johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. 

Voimakkaimmat toimet on Petri Vuorion mukaan toistaiseksi jätetty työkalupakkiin odottamaan tilanteen mahdollista eskaloitumista eli Venäjän aggressiivisten toimien lisääntymistä Ukrainassa.

– Viesti on se, että Euroopan unioni ja länsi pystyvät toimimaan yhtenäisesti, keskenään koordinoiden ja erittäin nopeasti pakotteita asettaessaan. Se saattoi yllättää Venäjänkin, Vuorio sanoo STT:lle.

Esimerkiksi EU on Vuorion mukaan toiminut ennennäkemättömän nopeasti pakotteista päättäessään.

Lue myös: Miten käy Fennovoiman? Ville Niinistön mukaan Suomi otti erikoisen askeleen jo 2014 kelpuuttaessaan venäläisen ydinvoimalan Krimin valtauksen jälkeen

Tavoite ei ole vain heikentää tai estää

Pakotteiden tavoitteena ei ole ainoastaan estää tai heikentää Venäjää, sanoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtava tutkija Niklas Helwig.

Pakotteilla on myös tärkeä tehtävä korostaa sitoutumista kansainvälisiin normeihin. Esimerkiksi EU:n kansalaisille ne antavat viestin, että tilannetta ei vain seurata sivusta, jos kansainvälistä oikeutta rikotaan, Helwig sanoo sähköpostitse STT:lle.

Hänen mukaansa Venäjälle on tehtävä selväksi se, miksi pakotteet on hyväksytty ja milloin niitä voidaan keventää.

Vuorio pitää symbolisesti merkittävimpänä Venäjän sulkemista pois EU:n, Yhdysvaltain ja Britannian pääomamarkkinoilta eli valtionlainamarkkinoilta.

– Mutta ei sekään varmasti Venäjää vielä taloudellisti valtavasti järkytä. Heillä valtionvelka on 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja heillä on merkittävät vararahastot eli heillä on puskureita. Venäjä pystyy elämään ilman länsimaista velanottoa verrattain pitkään.

– Venäjän budjetti on myös ylijäämäinen tällä hetkellä.

Lue myös: Muistatko vielä Putin-juustot? MTV:n selvitys: Näin uudet Venäjä-pakotteet vaikuttaisivat suomalaisyrityksiin

Isot liikepankit puuttuvat listalta

Pakotteet on kohdistettu pääosin finanssisektorille, pankkeihin ja valtion lainanottoon sekä liikemiehiin, hallintoon ja asevoimiin.

Pakotelistalta puuttuvat isot liikepankit, siksi pankkeihin kohdistuvilla pakotteilla ei vielä ole valtavan suurta vipuvaikutusta Venäjän talouteen, EK:n Vuorio sanoo.

Pakotteiden laajentamista isoihin pankkeihin on kuitenkin jo väläytetty.

– Silloin niiltä estyisi pääsy läntisille pääomamarkkinoille varainhankinnan osalta, ja vielä kovemmissa toimissa dollarimääräinen valuuttakauppa ja maksuliikenne rajojen yli voisivat häiriintyä.

Nämä toimet voisivat Vuorion mukaan aiheuttaa häiriöitä pankkisektorilla yleisemminkin ja vaikeuttaa esimerkiksi suomalaisyritysten asiakkaiden rahoituksen saantia. Myös rupla voisi heiketä edelleen.

Yhdysvaltain viranomaisten vielä suunnitteilla olevat tiukemmat pakotteet voisivat vauhdittaa muun muassa pääomien ulosvirtausta Venäjältä ja Venäjän valtion lainanhoitokulujen nousua.

Teknologian viennin rajoitukset jarruttaisivat Venäjän talouden uudistamista ja monipuolistamista, Vuorio listaa.

Lue myös: Onko uusilla pakotteilla vaikutusta Venäjän toimiin? ”Tuskin vaikuttavat mihinkään suuntaan”

Saksa esimerkkinä muille EU-maille

EK:n Vuorio pitää symbolisesti merkittävänä EU:n päätöstä lisätä pakotelistalle Venäjän duuman jäsenet, jotka äänestivät Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Listalla on myös virkamiehiä ja liikemiehiä, tosin toistaiseksi melko vähän.

Venäjän presidentti Vladimir Putinia ei esimerkiksi EU ole asettanut pakotelistalle. Kun vielä haetaan diplomaattisia ratkaisuja, presidentin asettaminen listalle on viimeisiä keinoja, Vuorio sanoo.

– En tiedä, mitä sillä olisi saavutettu nyt. Se olisi signaali, että diplomaattinen tie on käyty päätökseen.

Myös Upin Helwigin mielestä Putinin asettaminen pakotteiden kohteeksi rajoittaisi mahdollisuuksia päästä kriisissä neuvotteluratkaisuun.

Saksan päätös keskeyttää Nord Stream 2 -kaasuputkihanke voi Helwigin mukaan olla erittäin merkittävä Ukrainan kriisissä. Ei niinkään siksi, että se voisi aiheuttaa taloudellista haittaa Putinille, vaan siksi, että Saksa toimi esimerkkinä muille.

– Poliittisesti on hyvin vaikeaa nyt muiden EU-maiden, mukaan lukien Suomen vastustaa uusia sanktioita vetoamalla taloudellisiin tappioihinsa. 

Lue myös: Venäjä-pakotteiden lepsuus sai eduskunnassa kritiikkiä – Pekka Haavisto kertoi logiikan pakotteiden takana

Tuoreimmat aiheesta

Ukrainan sota