Haavisto nimesi kolme uhkaa, joilta Nato-jäsenyys toisi Suomelle turvaa

Hallitus julkisti tänään selonteon, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon lisäisi Itämeren alueen vakautta.

Selonteon mukaan Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) nosti selontekoa käsittelevässä tiedotustilaisuudessa esille kolme turvallisuusympäristössä tapahtunutta muutosta, joiden vuoksi Nato-jäsenyys toi Suomelle lisäturvaa.

Lue lisää: Pekka Haavisto: Suomen tilanne arvaamattomampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen

Haaviston mukaan hän nostaa nämä seikat usein esille keskustellessaan muiden Nato-jäsenmaiden kanssa siitä, miksi Suomi on ajatellut Nato-jäsenyyden tuovan turvaa tulevissa kriiseissä.

– Olen käyttänyt kolmea argumenttia. Ensimmäinen on se, että Venäjä on selvästi valmiimpi ottamaan suurempia riskejä verrattuna aiempaan lähimenneisyyteen. Venäjä toteuttaa operaatioita, jotka ovat korkean riskin operaatioita myös Venäjlle itselleen.

– Toinen argumentti on, että Venäjä kykenee ilman liikekannallepanoa kokoamaan yhteen pisteeseen yli sata tuhatta sotilasta, ja painostamaan yhtä naapurimaataan näin suurella voimalla.  

Venäjän joukot ovat sotineet Ukrainassa helmikuun lopulta asti, mutta Venäjällä ei toistaiseksi ole nähty laajaa liikekannallepanoa, sillä se edellyttäisi sotatilalain käyttöönottoa.

Lue myös: MTV seuraa Ukrainan sotaa

Haaviston mukaan kolmas huolestuttava asia on se, että Venäjän puheissa esiintyvät aiempaa matalammalla kynnyksellä taktiset ydinaseet ja kemialliset aseet, joiden käyttö on kielletty kansainvälisillä sopimuksilla.

– Löystynyt puhe epäkonventionaalisista aseista on lisääntynyt, mukaan lukien taktiset ydinaseet ja kemialliset aseet. Tietysti Suomi toivoo, että niitä ei ikinä missään käytettäisi, mutta on pantava merkille, että tämä puheenparsi on löystynyt ja muuttunut.

Selonteon mukaan jäsenyydestä kiinnostuneen maan on tärkeää käydä pohjustavia keskusteluja Nato-maiden kanssa. 

Suoomen valtionjohto mukaan lukien Haavisto, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö ovat kevään aikana tavanneet laajasti Nato-maiden johtoa.

Lue lisää: Käyttikö Venäjä kemiallisia aseita Mariupolissa? – Tämä tiedetään tässä vaiheessa

Huomionarvoinen johtopäätös

Selonteossa ei oteta kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä puolustusliitto Natoon. 

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (sd.) mukaan selonteossa on kuitenkin huomionarvoinen johtopäätös: vaikka Suomen nykyinen puolustusyhteistyö esimerkiksi EU:n, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa lisää todennäköisyyttä avun saamiseen kriisitilanteessa, Suomen nykyiset puolustusyhteistyöjärjestelyt eivät pidä sisällään turvatakuita.

Lue lisää: Huipputärkeä selonteko julki – tällaisia vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyydellä voisi olla

– Huomionarvoinen johtopäätös selonteossa on seuraava: ne puolustusyhteistyörakenteet tai -järjestelyt, joissa Suomi on mukana, eivät ole yhteisen puolustuksen kaltainen turvallisuusratkaisu. Ne eivät myöskään sisällä turvatakuita tai -velvoitteita, Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Selonteon mukaan Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle puolestaan olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta, ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.