Venäjä voisi turvautua Ukrainassa ensimmäisen maailmansodan taistelukaasuun – "Todentamiselle ei ole suoria menetelmiä"

Venäjän on varoiteltu saattavan käyttää kemiallista asetta Ukrainassa. Jos Ukrainassa tehtäisiin kemiallinen isku, tätä se tarkoittaisi ja näin syyllinen voitaisiin selvittää.

Kemiallisten aseiden käyttö on laajasti kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n jäsenenä on 193 maata, myös esimerkiksi Venäjä. Järjestö valvoo kemiallisten aseiden kieltosopimuksen noudattamista.

Yhdysvallat ja Britannia ovat kuitenkin varoittaneet Venäjän saattavan käyttää kemiallista asetta Ukrainassa.

Väite nojaa muun muassa maiden tiedustelutietoihin ja esimerkiksi Kremlin väitteisiin siitä, että Yhdysvalloilla ja Ukrainalla olisi puolestaan kemiallisin ja biologisiin aseisiin liittyvää toimintaa Ukrainassa. Tämän on epäilty olevan osa narratiivia, jolla Venäjä voisi mahdollistaa kemiallisen aseen käytön Ukrainassa.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Janne Mäkitalo puolestaan arvioi Ylelle aiemmin, että todennäköisesti puheissa on kyse informaatiovaikuttamisesta ja todellisuudessa kemiallisten aseiden käytölle kynnys on korkea. 

Onko Venäjällä kemiallisia aseita?

Virallisen totuuden mukaan kieltosopimuksen allekirjoittanut Venäjä on ilmoittanut tuhonneensa kaikki kemialliset aseet. Silti esimerkiksi oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi myrkytettiin Novitshok-hermomyrkyllä kaksi vuotta sitten. Novitshok kehitettiin aikoinaan Neuvostoliitossa.

– Venäjä on kertonut tuhonneensa kaikki kemialliset aseet, joista se on ilmoittanut. Nämä pari myrkytystapausta ovat tuoneet esille sen, että heillä mahdollisesti olisi uusia kemiallisia aseita, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtaja, professori Paula Vanninen pohtii MTV Uutiset Livessä.

Hän toteaa, että Venäjä on itse halunnut kieltosopimuksen piiriin ja esimerkiksi Neuvostoliitossa kehitetty hermomyrkky novitshok ja esimerkiksi karbamaatit ovat Venäjälläkin kiellettyjä aineita.

– Toisaalta Venäjä on tukenut al-Assadin hallintoa, vaikka selkeästi on todistettu, että al-Assadin hallinto on käyttänyt sariinia, Vanninen sanoo.

Vannisen mukaan Venäjä on kieltänyt raportit täysin, vaikka on voitu osoittaa, kuka kemiallisia aseita Syyriassa käytti.

– Ehkä tämä on se perustelu, miksi länsimaat ovat vahvasti sitä mieltä, että siellä [Ukrainassa] mahdollisesti voitaisiin käyttää kemiallista asetta.

Millaista asetta voitaisiin käyttää?

Vanninen arvioi, että mikäli kemiallista asetta käytettäisiin Ukrainassa käytävässä sodassa, todennäköisin kemikaali olisi kloorikaasu, koska sitä on helposti saatavilla.

– Kloorikaasua käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Se aiheutti ihmisten sokeutumista ja uhreja tuli 100 000.

Kloorikaasua ei nimenomaisesti ole kielletty kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa, mutta minkä tahansa kemiallisen aineen käyttö tuhotarkoituksessa voidaan katsoa kemialliseksi aseeksi.

Mikäli kemiallista asetta käytettäisiin, kieltojärjestön tarkastajat voisivat tulla kohteeseen ottamaan erilaisia näytteitä ja keräämään muuta todistusaineistoa, joka sitten vietäisiin järjestön päämajaan Haagiin ja sieltä järjestön laboratorioihin tutkittavaksi.

– Kaikkein hankalin on kloorikaasu, koska sen todentamiselle ei ole suoria menetelmiä, vaan epäsuoria menetelmiä, jotka vaikeuttavat sitä. Tieteellisesti sen todentaminen on hankalampaa kuin sariinin.

Vannisen mukaan kieltojärjestöä ei varsinaisesti perustettu etsimään mahdollisen kemiallisen iskun syyllisiä. Rikostutkinnan tyylinen toiminta on tullut mukaan myöhemmin.

Tällä hetkellä järjestössä ollaan kiinnostuneita selvittämään, voitaisiinko näytteistä löytää ”kemiallista sormenjälkeä”, joka antaisi vihiä aineen alkuperästä tai pystyttäisiinkö esimerkiksi todentamaan, että kahden eri iskun aineet ovat samaa alkuperää.

Lue myös:

    Uusimmat