Ohjuksien vaikutuksesta sodan kulkuun ei ole varmuutta, yhdysvaltalaistiedustelu arvioi.
Yhdysvaltojen tiedusteluvirastot uskovat, että Venäjä todennäköisesti vastaa suuremmalla voimalla, jos Yhdysvallat ja muut länsimaat antavat Ukrainalle luvan hyökätä pitkän kantaman ohjuksilla syvälle Venäjälle.
Lähteet pitävät mahdollisena, että Venäjän vastatoimet sisältävät tappavia hyökkäyksiä.
Asiasta kertoo yhdysvaltalaislehti The New York Times, joka perustaa tietonsa yhdysvaltalaisviranomaisten sanomisiin.
Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset myös vähättelevät pitkän kantaman ohjusten vaikutusta sodan tilanteeseen. Näin siksi, ettei Ukrainalla ole suurta määrää länsivalmisteisia pitkän kantaman ohjuksia, eikä tiedossa myöskään ole, kuinka paljon länsimaat ovat niitä valmiita antamaan.
The New York Timesin mukaan tiedusteluviranomaisten arvio saattaa osaltaan selittää, miksei Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ole jo aiemmin antanut Ukrainalle lupaa käyttää ohjuksia Venäjän puolella.
Lehdelle nimettömästi puhuneiden viranomaisten mukaan on epäselvää, mitä Biden aikoo ohjuksista päättää.
Lue myös: "Lohikäärmeet" syöksevät nyt termiittiä Venäjän asemiin Ukrainassa – video näyttää tuhovoiman
Ohjukset osa "voitonsuunnitelmaa"
Ukraina on pitkään vaatinut lupaa käyttää länsimaiden antamia pitkän kantaman aseita syvällä Venäjällä.
Vaatimus on myös osa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin niin sanottua voitonsuunnitelmaa, jonka hän on esitellyt Yhdysvalloissa tällä viikolla.
Osana lobbausyrityksiään Ukraina on väittänyt myös antaneensa Yhdysvalloille listan kohteista, jonne se Venäjällä haluaa iskeä. Listalla on tiettävästi muun muassa sotilaslentokenttiä.
Ukraina on tehnyt lukuisia hyökkäyksiä syvälle Venäjälle, viime viikolla muun muassa ammusvarastoja vastaan. Nämä hyökkäykset se on suorittanut itse valmistamillaan droneilla, joiden tuhovoima on selvästi pienempi kuin pitkän kantaman ohjusten.
Lue myös: Ukrainan suunnitelman neljä kohtaa paljastuivat – Risto E. J. Penttilä: "Pettymys"
0:37
"Se oli kuin ydinräjähdys": Tämä valtava räjähdys aiheutti satelliittikuvien todistamia tuhoja Venäjän ammusvarastossa. Video on julkaistu syyskuussa 2024.
Venäjä on läpi sodan käyttänyt huomattavan määrän aikaa ja voimavaroja länsimaiden uhkailemiseen, jos nämä antavat Ukrainalle lisäaseistusta.
Ohjusväännön kaltainen keskustelu on aiemmin nähty muun muassa taistelupanssarivaunujen ja hävittäjien kohdalla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti äskettäin STT:n mukaan, että Ukrainalle annettava lupa länsiaseilla tehtävistä pitkän kantaman iskuista Venäjälle tietäisi sitä, että Nato-maat ovat sodassa Venäjää vastaan.
– Tämä muuttaisi merkittävällä tavalla tämän konfliktin luonnetta. Se tarkoittaisi sitä, että Nato-maat ovat sodassa Venäjää vastaan, Vladimir Putin sanoi valtiontelevision toimittajalle.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti väittänyt, ettei puolustusliitto Nato ole Ukrainan sodan osapuoli. Stoltenberg on esimerkiksi todennut, ettei Nato ole lähettämässä joukkojaan Ukrainaan.
Lukuisat länsimaat ovat kuitenkin tukeneet Ukrainaa aseellisesti ja tiettävästi esimerkiksi tiedustelutiedoilla. Sotapropagandassaan Venäjä katsookin jo nyt taistelevansa Ukrainassa Natoa vastaan.
Lue myös: Kaapattu keskustelu paljastaa venäläissotilaan pelkäävän omiaan: "Olen kusessa"
"Totta kai Venäjä uhkailee"
Käytännössä Venäjällä ei ole ydinaseiden käyttöä lukuun ottamatta juuri mahdollista kiihdyttää sotaa Ukrainassa. Joitain kohteita, ennen kaikkea ydinvoimalaita, vastaan Venäjä on tosin toistaiseksi pidättäytynyt hyökkäämästä.
Ydinaseilla uhkailu on ollut osa Venäjän työkalupakkia läpi Ukrainan sodan. Asiantuntijat ovat myös arvioineet sen toimivan, sillä vaikka ydinaseiden käytön riski on erittäin matala, on se "vaihtoehtona niin karmea".
Laajalti myös arvioidaan, ettei Venäjällä ole voimavaroja aloittaa laajempaa konfliktia toista valtiota vastaan, sillä sen sotilaalliset voimavarat on sidottu Ukrainaan. Toisaalta Venäjä on mediatietojen mukaan tehnyt laajasti sabotaaseja myös länsimaissa sodan aikana.
Ukraina onkin mielellään antanut ymmärtää, ettei Venäjällä todellisuudessa ole punaisia viivoja. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro muistutti elokuussa sekä Ukrainan että Venäjän käyvän propagandasotaa.
– Totta kai Venäjä uhkailee. Totta kai se pyrkii vaikuttamaan Ukrainaan tukevien länsimaiden näkemyksiin, Kangaspuro sanoi MTV Uutisille.
– Punaisia viivoja on monenlaisia. Ehkä tärkein huomio on, että merkittävät sotilasmahdit, kuten Yhdysvallat, ovat pitäneet hyvin tarkkaan huolen siitä, ettei sitä punaista viivaa ylitettäisi, joka johtaisi eskalaation, jossa ydinaseet olisivat tosiasiallisesti käytössä, Kangaspuro jatkoi.
Valkoisen talon tiedetään ärähtäneen tiukasti Ukrainan iskettyä Venäjän ydinasetutkia vastaan.
Syyskuussa yhdysvaltalaislehti The Washington Post uutisoi, että Venäjällä on huomattu, ettei ydinaseella uhkailu tahdo tepsiä, sillä sen käyttö on niin epätodennäköistä. Laajemmin Venäjän niin sanotusta ydinasekortista voi lukea alla olevista jutuista.