Ukraina-rauhankonferenssi alkaa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET – STT

    Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys kestävälle rauhalle. Venäjä ja Kiina eivät ole mukana, Suomea edustaa presidentti Stubb.

    Sveitsissä alkaa tänään Ukrainan sotaa koskeva korkean tason rauhankonferenssi. Sen tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten Ukrainassa voidaan saavuttaa oikeudenmukainen ja kestävä rauha.

    Ukrainan aloitteesta järjestettävään kaksipäiväiseen tapaamiseen on kutsuttu edustajat 160 maasta eri puolilta maailmaa. Kokousisäntien mukaan noin 90 maata on ilmoittanut tulevansa paikalle.

    Suomea kokouksessa edustaa presidentti Alexander Stubb. Kokoukseen saapuu myös lukuisia muita johtajia, muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Yhdysvaltoja edustaa varapresidentti Kamala Harris, sillä Sveitsin naapurissa Italiassa G7-kokoukseen aiemmin arkiviikolla osallistunut presidentti Joe Biden matkusti takaisin Yhdysvaltoihin osallistuakseen presidentinvaaleja koskevaan varainkeruutilaisuuteen Hollywoodissa.

    Sveitsin mukaan se oli avoin ajatukselle kutsua myös Venäjä mukaan. Venäjä ei kuitenkaan halunnut osallistua, joten kutsua ei esitetty. Konferenssin perusajatuksena on YK:n peruskirjan kunnioittaminen, mitä vastaan Venäjä on rikkonut hyökkäyksellään Ukrainaan.

    Venäjän näkökantoja myötäilevä Kiina jää niin ikään pois konferenssista. Tiettävästi myös Venäjän ja Kiinan lisäksi Brics-kokoonpanoon kuuluvat Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat jättäytymässä kokouksesta ulos.

    Rauhankonferenssi järjestetään Bürkenstockin lomakeskuksessa lähellä Luzernia. Kokousta turvaa noin 4 000 sotilasta Sveitsin asevoimista, ja maan ilmavoimat valvoo ilmatilaa, joka on suljettu muulta liikenteeltä viikonlopun ajaksi.

    Kolme kokouspointtia

    Kokous rakentuu Zelenskyin kymmenkohtaisen rauhansuunnitelman pohjalle, mutta kokousisäntien ja Zelenskyin mukaan kokouksessa korostuvat ennen kaikkea kolme kohtaa: Venäjälle pakkosiirrettyjen lasten palauttaminen ja vankienvaihto, Ukrainan ydinvoima- ja energiainfrastruktuurin turvaaminen sekä Ukrainan viljatoimitusten pääseminen maailmalle Mustanmeren kautta.

    Kokouksen asialista onkin laadittu siten, että se voi saada kannatuspohjaa myös kaukana sodan kauhuista olevissa maissa, jotka ovat esimerkiksi riippuvaisia ukrainalaisesta viljasta. Zelenskyi on sanonut, että jos Sveitsissä saavutetaan yksimielisyys näistä asioista, on Venäjän hankala toimia laajaa kansainvälistä mielipidettä vastaan.

    Italian G7-kokouksesta Zelenskyillä on kotiinviemisinä turvallisuussopimus Yhdysvaltain kanssa sekä lupaus 50 miljardin dollarin lainasta, jonka rahoittamiseen käytetään Venäjän hyökkäyssodan vuoksi jäädytettyjen varojen korkoja. Myös Sveitsin-kokouksen lopputulemaa on etukäteen arvuuteltu, semminkin kun sodan hyökkäävä osapuoli ei ole paikalla pöydissä.

    Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen arvioi kokouksen edellä, että kyse on enemmän prosessin aloituksesta kuin huipentumasta. Edes yhteistä loppuasiakirjaa tai -julistusta ei ole välttämättä luvassa.

    – En tiedä, olisiko sellainen edes välttämätön tai tarkoituksenmukainen. Jos lähdetään viilaamaan jonkin dokumentin sanamuotoja, siihen voi kulua paljon aikaa, jonka voisi käyttää mielekkäämpiin keskusteluihin, Karjalainen sanoi STT:lle.

    Venäjää toivotaan mukaan tulevaisuudessa

    Sveitsin mukaan tavoitteena on saada sodan molemmat osapuolet neuvottelupöytään joskus tulevaisuudessa. Venäjä on puolestaan ilmoittanut, ettei se pidä Sveitsiä puolueettomana kokousisäntänä.

    Ukraina on niin ikään jo Sveitsin-huippukokouksen edellä toivonut, että huippukokouksille seuraisi jatkoa ja että Venäjä saataisiin osallistumaan seuraavaan huippukokoukseen.

    Ukrainan presidentinkanslian kansliapäällikkö Andri Jermak mainitsi huippukokouksen edellä, että Ukrainalla on kokemusta huonoista neuvotteluprosesseista. Hän viittasi Itä-Ukrainan taisteluiden lopettamiseksi perustettuun Normandia-formaattiin, jonka muodostivat Ranska, Saksa, Ukraina ja Venäjä. Ukrainassa koetaan, että Normandia-ryhmän sorvaamien Minskin sopimusten osalta Venäjä pääsi linjaamaan myös Ukrainan itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluvista asioista.

    Jermak peräänkuuluttikin mahdollisimman laajaa, kaikki mantereet osallistavaa yhteisymmärrystä siitä, miten Ukrainan sota päätetään oikeudenmukaisesti.

    – Silloin suunnitelmaa on vaikea kiistää. Se olisi oikea tiekartta sodan lopettamiseksi, Jermak sanoi.

    Lue lisää aiheesta:
    Ukrainan sota Ukraina Venäjä Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •