Nopea luopuminen venäläisestä energiasta johtaisi energian hintojen nousuun. Vaikeuksia on odotetavissa esimerkiksi öljynjalostuksessa, paperiteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Tavalliset ihmiset joutuvat varautumaan korkeampaan energian hintaan ja ehkä jopa polttoaineiden säännöstelyyn.
Jos Suomi päättäisi nopeasti lopettaa kaiken venäläisen energian käytön, vaikutukset ulottuisivat niin teollisuuteen kuin tavallisiin kuluttajiinkin.
– Kyllähän siitä selvittäisiin. Suomen energiajärjestelmä on aika hyvässä kunnossa ja tottakai tilanne helpottaa, kun mennään kohti kesää. Tottakai, jos tarjonta vähenee, niin sillä yleensä on hintoja nostava vaikutus, arvioi johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.
– Toki äkillinen irrottautuminen siirtyy energian hintoihin ja nostaa niitä ja vaikuttaa myös teollisuuteen eli voidaan joutua siihen, että jotkut tehtaat joutuvat supistamaan toimintaansa tai jopa ajamaan sitä alas. Energian hintojen nousu vaikuttaa myös tavallisiin ihmisiin eli siirtyy ruokien, polttoaineiden ja esimerkiksi lannotteiden hintoihin. Vaikutukset leikkaavat läpi yhteiskunnan, mutta kun ollaan syvän eneregiakriisin partaalla, niin kriisi vaatii kriisitoimia, huomauttaa Sitran asiantuntija Tuuli Hietaniemi.
– Vaikka energiasta ei tulisi pulaa, nopea muutos näkyy markkinoilla. Hetkellisesti energian hinta singahtaisi hyvinkin korkealle. Riippuen siitä, pystytäänkö korvaamaan oman kulutuksen tarvitsema öljy tuonnilla, voi olla, että joudutaan myös säännöstelyyn. Ei sekään oo poissuljettua. Meidän resursseja pitää venyttää pidemmälle ja silloin voi tulla rajoituksia autoiluunkin, pohtii Aalto-yliopiston professori Peter Lund.
Puolet tuontienergiastamme on peräisin Venäjältä
Suomi on hyvin riippuvainen venäläisestä energiasta. Ulkomailta tuotujen fossiilisten polttoaineiden osuus energiankulutuksestamme on noin kolmannes. Tuontienergiasta puolet tulee Venäjältä. Fossiilisten polttoaineiden lisäksi sieltä tuodaan puuta, sähköä ja uraania Loviisan voimalaan.
Öljy ja hiili voidaan korvata tuomalla muualta. Puu voidaan korvata kotimaisella ja turpeen käyttöä lisätä väliaikaisesti. Osa kaasusta voidaan korvata nesteytetyllä maakaasulla.
Sähköstä ei tule pulaa, koska Olkiluoto 3 saadaan täyteen tuotantoon kesällä ja tuulivoimaa rakennetaan nopeasti lisää.
Venäläistä tuontienergiaa voidaan korvata esimerkiksi tuulivoimalla.
Lisää tuulivoimaa, hukkalämmön hyödyntämistä ja energiansäästöä
Fossiilisista polttoaineista todennäköisesti luovutaan suunniteltua nopeammin.
– Itse asiassa energiasiirtymä on jo käynnissä ja sitä pitää vauhdittaa. Lisää uusiutuvaa, puhdasta energiaa, hukkalämpöjen hyödyntämistä, uudentyyppisiä ratkaisuja kuten synteettisiin polttoaineisiin panostamista. Tehdään sitä mitä on tehty, mutta nopeammin ja vahvemmin, listaa Hietaniemi.
– Fossiilisten polttoaineiden tilalle tulee paikallisia, uusiutuvia ja päästöttömiä energianlähteitä. Suoamalaisen energiajärjestelmän vahvuus on, että meillä on paljon erilaisia energianlähteitä ja näin tulee olemaan jatkossakin, sanoo Kostama.
– Parin vuoden sisällä tulee varmasti yhden ydinvoimalan verran tuulivoimaa. Tuulivoimaa pystytään rakentamaan hyvin nopeasti. Ehkä se kaikkein tärkein, mikä aina unohtuu keskustelussa, on energian käytön tehostaminen. Se on kaikkein tärkein energianlähde, muistuttaa Lund.
Polttoaineiden hinnat voivat nousta, kun venäläisestä energiasta luovutaan.
"Me kaikki joudumme luopumaan jostain"
Täysin kivuttomasti nopea luopuminen Venäjän energiasta ei käy, mutta toisaalta Eurooppa rahoittaa Ukrainan sotaa energiaostoillaan.
– Puhutaan 400-1000 miljoonan euron päivittäisestä laskusta, joka maksetaan venäläisille ja eurooppalaiset tätä kautta rahoittavat Ukrainan sotaa. On selvää, että jos luovumme Venäjän energiasta, niin se koskettaa jokaista kuluttajaa Euroopassa tavalla tai toisella. Me jokainen joudumme vähän jostain luopumaan ainakin joksikin aikaa, kunnes tilanne saadaan korjattua, selittää Lund.
Energiaomavaraisuutta kannattaa lisätä
Täyden omavaraisuuden tavoittelu energiantuotannossa ei ole asiantuntijoiden mielestä järkevää. Vuonna 2020 Suomen energiaomavaraisuus oli noin 60 prosentin luokkaa.
– Omavaraisuutta kannattaa lisätä nykyisestä. Tuontipolttoaineita kannattaa korvata kotimaisilla lähteillä ja näin tapahtuu koko ajan, mutta onko se aina 100 prosenttia kaikissa tilanteissa, ei vältämättä. Kannattaa harjoittaa omat rajat ylittävää energiakauppaa, neuvoo Kostama.
– Ihan täyteen energiaomavaraisuuteen pyrkiminen ei välttämättä ole järkevää. Meillä on esimerkiksi yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat ja se on meille etu. Se tuo meille kustannushyötyjä ja myös toimitusvarmuutta, perustelee Hietaniemi.
– Terve omavaraisuus, onko se 100 prosenttia? Se ei välttämättä ole fiksua, koska globaalin talouden kannalta varmaan saadaan järkevin ratkaisu, kun ostetaan ja myydään tavaraa. Energiassa täytyy kuitenkin olla tarkempi kuin aikaisemmin ja katsoa, että omavaraisuus on riittävä, summaa Lund.